Karisma – siunaus vai kirous rekrytoinnissa?

Karisma puhuttaa ihmisiä, karismaattiset johtajat vaikuttavat maailmanhistoriaan, karismassa on jotain salaperäistä ja usein sen ajatellaan olevan myötäsyntyistä. Mutta mistä siinä oikeastaan on kysymys, ja onko karisma taito, jota voi kehittää ja harjaannuttaa? Entä miksi sen tunnistaminen rekrytoinneissa on niin tärkeää?

Itsevarma, vaikuttava, intensiivinen, valovoimainen, attraktiivinen, sähköinen, rohkea, omavarainen, energinen, huomiota herättävä, ihailtava, värisyttävä, aito ja intohimoinen. Siinä määritelmiä, joita hiljattain sain, kun kyselin konsulttiorganisaatioltamme, millaisia adjektiiveja he liittävät karismaattiseksi kokemaansa henkilöön.
Jatkoin haastatteluani pyytämällä heitä vielä nimeämään ensimmäisenä mieleen tulevia tunnettuja henkilöitä, kun he ajattelevat karismaattista hahmoa. Kolme neljästä osallistujasta nimesi vähintään keski-ikäisen, johtavassa tai lähinnä urheilumaailman tähden asemassa olevan miehen! Vain joka neljäs nimesi naisen – heistä kaikki olivat jonkinlaisia yhteiskunnallisia arvovaikuttajia.

Mitä karisma on?

Karisma on ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja siinä syntyvään toisen osapuolen havaitsemaan tunteeseen perustuva voima, jolla on liikkeelle panevaa vaikutusta kokijaosapuoleen. Se on usein mystifioidun tai magneettisen voimakkaasti koettu voima, jolla voidaan ohjata tunteita, ajattelua ja toimintaa. Karisma on valtavia energioita ja emootioita liikkeelle saava tekijä, jonka avulla on maailmanhistoriassa saatu aikaan paljon hyvää, mutta myös paljon pahaa. Etenkin suhteessa tähän havaintoon on vaikea ymmärtää, miksi aihetta on tutkittu ja miksi siitä on kirjoitettu suhteellisen vähän.

Karisma on itsekontrollin taidetta

Karismaattisia ihmisiä yhdistää usein intohimo jotain asiaa kohtaan. Kun henkilö puhuu polttavan vakaumuksellisesti aiheestaan, häntä jäädään kuuntelemaan. Väittelytilanteessa karismaansa tarkoituksenmukaisesti hyödyntävä ihminen kuitenkin tunnistaa omat provokaatiopisteensä eikä provosoidu. Hän on tehnyt positiiviset kiukkuanalyysinsä ja tietää, milloin tunteiden ilmaiseminen toimii vaikutusvoiman polttoaineena ja milloin tunneilmaisu voi toimia päinvastoin ja jarruttaa asian edistämistä. Tyyneyden harjoittelu auttaa pitämään fokuksen itse asiassa, ei omassa reagoinnissa. Tunteet ovat tärkeitä vaikuttamisen keinoja, mutta yhtä tärkeää on niiden oikea hallitseminen tiukoissa tilanteissa. Karisma on ennen muuta ihmissuhdetaito, jota voi kehittää. Karismaattinen henkilö pystyy tätä taitoa harjoittamalla sekä niin ulkoisilla käyttäytymistavoillaan kuin habituksellaan ja sisäisellä hehkullaankin jättämään erityislaatuisia siteitä ja jälkiä.

Kuuntele, ymmärrä, muista, tulkitse, arvioi, vastaa – vaikuttamiseen perustuvan aktiivisen kuuntelun arvoketju

Karismasta on vääjäämättä hyötyä sekä työelämässä että muissakin vaikuttamistilanteissa silloin, kun henkilön tulee viedä eteenpäin esimerkiksi muutosta ja koota joukkoja taakseen ja kun asioiden johtaminen esimerkiksi organisaation murrosvaiheessa vaatii pitkäjänteistä ja johdonmukaista lobbausta. Karismaattiseksi koetut viestijät pärjäävät useimmiten erityisen hyvin juuri vastarintaisissa muutosjohtamisen olosuhteissa, sillä eräs yleinen karismaattisen ihmisen supervoima on saada toinen osapuoli tuntemaan itsensä ymmärretyksi. Ihminen luottaa ihmiseen, joka saa hänet tuntemaan, että hänellä on merkitystä. Luottamusta voidaan saavuttaa aktiivisen kuuntelun keinoin, mikä taas on usein lähtökohtana sille, että myös ajattelun muutos voi hiljalleen alkaa tapahtua. Mitä vahvempi kuulluksi tulemisen kokemus toisella osapuolella on, sitä enemmän vaikuttamismahdollisuuksia aukeaa hänen maailmaansa.

Vaikutusvoima rekrytoinnin virhelähteenä

Rekrytointi erityisesti avainpaikoille on työmaailmassa kohta, jossa rekrytoijan olisi useiden muiden rekrytoinnin tyypillisten virhelähteiden lisäksi hyvä tulla tietoiseksi karismaan liittyvistä sudenkuopista. Subjektiiviset karisman kokemusta aiheuttavat piirteet ehdokkaassa voivat ohjata tulkintaa hakijan soveltuvuudesta avoinna olevaan tehtävään joko liian suotuisaan tai liian kielteiseen suuntaan. Erityisen kriittistä karsimavaikutuksen ymmärtäminen on johdon rekrytoijalle. Jos tyypillisimmät karismaattiseen henkilöön liitettävät mielikuvat ilmenevät erityisen voimakkaina, vaarana on, että tehtävän kannalta relevanssin kompetenssin arviointi sivuutetaan ja päätökset tehdään pelkästään mielikuvien ja tunteiden perusteella.

Mitä korkeammalle ylimpään johtoon mennään, sitä useammin myös rekrytointitilanteessa esiintyvä ehdokas on saanut jonkinlaista esiintymisvalmennusta, harjoittanut tuntikausia positiivista ”self talkia” ja oppinut, miten toisessa osapuolessa tapahtuvaa kokemusta voi ohjata. Ohjailu voi tapahtua monella tavalla, esimerkiksi vaihtelemalla puheen äänenkorkeutta tai rytmiä tai alleviivaamalla asian ponnekkuutta harkitulla tauottamisella tai artikuloinnilla. Keinovalikoimassa voi myös olla intensiivinen katsekontakti tai tuijotus tai vaikkapa ”vakuuttava hartialinja” ilman, että asento näyttää ylimieliseltä.

Ihminen ei koskaan ole vapaa ennakkoluuloista

Emme tule koskaan olemaan täysin vapaita tulkintaamme ohjaavista ennakkoluuloista, eikä kirjoitukseni tarkoituksena missään tapauksessa ole ”maalittaa” ihmisiä, joilla on vahvaa, karismaksi nimettyä vaikutusvoimaa. Oleellista on ymmärtää, että karismalla voi olla rekrytointi- ja valintapäätöksiä vinouttava vaikutus, jos ei tiedostamattomien ja mielikuviin perustuvien tekijöiden suhteen olla hereillä. Toisaalta on hyvä nähdä myös ne hyödyt, joita karismaattiseksi koettu henkilö voi kehittyneen kykynsä ansiosta organisaatiolle tarjota.

Lue myös blogi: Ei kai rekrytointi nyt sataatonnia voi maksaa? Helposti - jos tehdään virheitä!
Lue myös blogi: 7 tärkeää kysymystä, joista onnistunut rekrytointi syntyy
Lue myös blogi: Tee houkutteleva työpaikkailmoitus - lataa työpaikkailmoituksen malli