Vihreä siirtymä työelämässä – miten uudet roolit ja osaamistarpeet muuttavat rekrytointia?

Vihreä siirtymä työelämässä tarkoittaa sitä, että ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet muuttavat työn sisältöjä, osaamistarpeita ja rekrytointia. Uusia työpaikkoja syntyy esimerkiksi energiaan, rakentamiseen, teollisuuteen, kiertotalouteen ja ESG-tehtäviin, mutta samalla monien nykyisten roolien sisältö muuttuu. 

Ilmastoasiantuntijat, digitaalisen kaksosen insinöörit ja ESG Managerit ovat esimerkkejä rooleista, jotka vielä muutama vuosi sitten olisivat kuulostaneet scifiltä – nyt ne ovat todellisuutta. Tässä blogissa sukellamme työmarkkinoiden muutoksiin, erityisesti viherkaulusrooleihin ja vihreän teknologian nousuun ja siihen, millaista osaamista vihreä siirtymä työelämässä vaatii.

Pohdimme, millaisia uusia rooleja työmarkkinoilla nousee esiin, miten työnimikkeet kehittyvät ja kuinka sekä työnantaja että työnhakija voivat pysyä mukana muutoksessa.

Vihreä siirtymä näkyy myös työelämässä

Sinällään työelämän ja -markkinan muutoksessa ei ole mitään uutta – ilmiö on jo pitkään ollut olemassa, mutta mutta tahti on kiihtynyt. Digitalisaatio, globalisaatio, vihreä siirtymä ja nopeasti muuttuvat taloustilanteet muokkaavat työn tekemisen tapaa ja sisältöä. Tämä asettaa paineita niin työnantajille kuin työnhakijoille pysyä ajan hermolla.

Työnantajille tämä tarkoittaa uudenlaisia osaamistarpeita, vaikeammin löydettäviä profiileja ja tarvetta tunnistaa potentiaalia myös silloin, kun valmista osaajaa ei vielä ole. Työnhakijoille se tarkoittaa oman osaamisen jatkuvaa sanoittamista ja päivittämistä.

Tässä blogissa avaamme suorahaun näkökulmasta, mitkä viherkaulusroolit ovat tällä hetkellä kysytyimpiä ja miten työnhakija voi erottua edukseen. Raotamme myös rekrytointiprosessiamme, jotta sekä työnantajat että työhakijat voivat napata käytännön vinkkejä omaan arkeensa.

ManpowerGroupin tuoreimman työmarkkinoiden trendiraportin mukaan keskeisiä työmarkkinoihin vaikuttavia trendejä ovat:

• Hajautetun työn arkipäiväistyminen pandemian jälkeen
• Urakestävyys – jatkuva osaamisen ja asenteiden päivittäminen
• Liiketoiminnan vihreä siirtymä
• Osaamispula pysyvänä ilmiönä – vaikka työnhakijoita tällä hetkellä riittää, pula oikeasta osaamisesta jatkuu.

Viherkaulusammatit – millaisia uusia työpaikkoja syntyy?

Kuinka monta nimikettä yleislääkärillä tai vuoropäälliköllä onkaan ehtinyt olla viimeisten kahden vuosikymmenen aikana?

Työnimikkeet ja tehtäväsisällöt elävät ajassa. Usein työnimike saattaa säilyä samana, mutta roolin sisältö on muuttunut lähes tunnistamattomaksi. Toisinaan taas syntyy täysin uusia nimikkeitä uusien tarpeiden ja ilmiöiden myötä. Esimerkiksi tekoälyn ratkaisuarkkitehti, tuoteomistaja tai ESG Manager ovat nimikkeitä, joita ei olisi tunnettu vielä 10 vuotta sitten.

Viherkaulusammatit eli vihreään siirtymään liittyvät osaajaroolit ovat yksi työmarkkinoiden selkeimmin kasvavista alueista. ESG-managerit, vastuullisuusasiantuntijat, energiatehokkuuskoordinaattorit ja ympäristöanalyytikot ovat vain muutamia esimerkkejä rooleista, joiden kysyntä on kasvanut – usein jopa räjähdysmäisesti – uusien direktiivien ja säädösten myötä.

Kuluttajien, sijoittajien ja päättäjien kasvavat odotukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat luoda jopa 30 miljoonaa uutta työpaikkaa maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä (IEA).

Samalla on hyvä muistaa, että harva osaaja on syntynyt suoraan näihin rooleihin – suurin osa on rakentanut osaamisensa vaiheittain muiden tehtävien kautta. Vasta viime vuosina vihreän liiketoiminnan teemoja on voinut opiskella järjestelmällisesti.

Millaista osaamista vihreä siirtymä työelämässä vaatii?

Vihreä siirtymä paitsi luo uusia työpaikkoja, myös muuttaa sitä, millaista osaamista nykyisissä ja tulevissa rooleissa tarvitaan.

Keskeisiä osaamisalueita ovat esimerkiksi:

•    energia- ja ympäristöosaaminen 
•    ESG- ja vastuullisuusraportoinnin osaaminen 
•    kiertotalouden ja resurssitehokkuuden ymmärrys 
•    tekninen projektiosaaminen 
•    data-, automaatio- ja digiosaaminen 
•    muutoskyvykkyys ja halu oppia uutta 
•    kyky sanoittaa vastuullisuuden liiketoimintahyötyjä 

Kaikkien ei tarvitse olla valmiita vihreän siirtymän asiantuntijoita. Monessa rekrytoinnissa tärkeämpää on tunnistaa osaamispohja, jonka päälle uutta voidaan rakentaa.

Vihreä teknologia Suomessa

Olemme saaneet lukea uutisista, kuinka vihreä teknologia, erityisesti vihreä energia, on ottanut harppauksia Suomessa viime vuosina. Vuonna 2025 Suomeen on valmistumassa vihreitä investointeja arviolta lähes 8,5 miljardin euron edestä. Investointeja Suomessa tehdään varsinkin tuulivoimaan, aurinkovoimaan, datakeskuksiin, akkuteknologioihin sekä biotuotteisiin. Niitä tehdään myös mm. lämpöpumppuihin, hukkalämpöön ja energiavarastoihin.

Toimialoja, joilla näemme vihreän teknologian ja kestävän kehityksen tuomia muutoksia:

1. Rakentaminen:energiatehokkaat rakennukset, puurakentaminen, älykäs kaupunkisuunnittelu
2. Energia:aurinkovoima, tuulivoima, vetyteknologia
3. Teollisuus: kiertotalouden ratkaisut, uusiutuvat ja kierrätettävät raaka-aineet
4. Liikenne:sähköautot, synteettiset ja biopolttoaineet, joukkoliikenteen kehittäminen
5. ICT eli tieto- ja viestintätekniikka: älykkäät sähköverkot, robotiikka ja sensoriteknologiat 

Työskentelynimikkeitä, jotka vihreä teknologia ja kestävä kehitys ovat luoneet:

• energiatehokkuusasiantuntija
• kiertotalouskoordinaattori
• sähköautojen latausinfrastruktuurin suunnittelija
• aurinko- ja tuulivoima-asiantuntija
• vetyteknologian insinööri

Miten vihreä siirtymä näkyy rekrytoijan työssä?

"Olen työskennellyt rekrytoinnin parissa yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 alkaen, eli nyt tulee 10 vuotta täyteen alalla. Tänä aikana vihreiden toimialojen- ja roolien kasvu on ollut huomattavaa. Rekrytointitoimeksiannoista näiden alojen parissa on tullut arkipäivää", kertoo rekrytointikonsultti Juhani Äikäs.

Me ManpowerGroupissa näemme vihreän teknologian rekrytoinneissa jatkossakin niin paljon potentiaalia, että olemme perustaneet insinööri- ja vihreän teknologian aloihin erikoistuneen tiimin, joka keskittyy juuri näiden toimialojen rekrytointeihin.

Miten viherkaulusosaajia sekä vihreiden teknologioiden osaajia sitten rekrytoidaan? Mitä ominaispiirteitä siihen liittyy? Kuten yllä avasimme, nämä alat pitävät sisällään hyvin hajanaisen joukon erilaisia toimialoja- ja tehtäviä. Toimeksiantoja yhdistää usein se, että niissä ollaan uuden äärellä. Monesti etsimme osaajia sellaisilla kriteereillä, ettei Suomesta löydy kovinkaan montaa täysin valmista ja kokenutta henkilöä haettuun tehtävään.

Silloin työssämme korostuu laadukas ja tehokas suorahakukontaktointi, hyvää työpaikkailmoitusta unohtamatta. Joskus osaajia voidaan etsiä ulkomailta asti.

Toimialan tai position ollessa niin uusi, että valmiita osaajia ei juurikaan ole, rekrytoidaan ennen kaikkea henkilöä, jolla on potentiaalia sekä intoa kehittyä yhdessä palkkaavan yrityksen mukana. On tärkeää myös määritellä, mikä on se osaamispohja, jonka päälle on hyvä rakentaa uutta osaamista. Laajan osaajapoolin puuttuessa on tärkeää laatia hyvä rekrytointisuunnitelma, ja tarpeen vaatiessa osata myös joustaa laaditusta suunnitelmasta.

Työhakijalla on näissä tilanteissa vastuu sanoittaa oma osaamisensa ja kokemuksensa työtehtävään sopivaksi – harvemmin CV kuitenkaan kertoo koko totuutta. Suosittelemme vahvasti saatekirjeen kirjoittamista, missä työnhakija voi erikseen vastata työpaikkailmoituksen eri vaateisiin ja toiveisiin. Kukaan muuhan ei voi tietää hakijan potentiaalia niin hyvin kuin hän itse, siksi sanoituksella ja kerronnalla on valtava merkitys työnhaussa.

Miten työnhakija voi hyödyntää uusia työnimikkeiden trendejä?

Työnhaku on aina ollut yhdistelmä strategiaa ja sattumaa, mutta tänä päivänä työnhakijalla on entistä enemmän työkaluja vaikuttaa omaan löydettävyyteensä.

Työnantajana kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että työpaikkailmoituksissa käytetyt nimikkeet ja sanasto vastaavat todellista osaamistarvetta ja sitä kieltä, jolla hakijat etsivät töitä. Ilmoituksen tekstissä kannattaa käyttää myös vaihtoehtoisia termejä ja hakusanoja, jotta ilmoitus tavoittaa mahdollisimman laajan ja oikean yleisön.

Työnhakijalle puolestaan on elintärkeää pysyä nimiketrendien aallonharjalla. Esimerkiksi LinkedInissä oman profiilin sanavalinnat vaikuttavat suoraan siihen, miten hyvin suorahaun algoritmit löytävät juuri sinut. Suomessa LinkedInin kattavuus on noin 65 % työikäisistä – kyseessä on siis merkittävä työnhaun kanava.

Konkreettisia vinkkejä työnhakijalle:

• Päivitä profiilisi ja CV:si nimikkeet ja avainsanat vastaamaan nykyisiä trendejä.
• Sparraa hakusanoja tekoälyn avulla tai tutki kollegoiden ja kilpailijoiden profiileja.
• Kuvaa osaamistasi monipuolisesti – älä vain tittelein, vaan myös taidoilla ja saavutuksilla.
• Ole aktiivinen ja näkyvä verkostoissasi. Seuraavat työmahdollisuudet tulevat harvoin suoraan työpaikkailmoituksista.

Tulevaisuuden työelämä – jatkuva muutos on uusi normaali

Työmarkkinat eivät pysähdy. Uusia nimikkeitä ja rooleja syntyy kiihtyvällä tahdilla – LinkedInin mukaan yli 68 % nopeimmin kasvavista työtehtävistä ei ollut olemassa vielä 20 vuotta sitten. Vihreä siirtymä on jo tuonut 4,5 miljoonaa uutta työpaikkaa Eurooppaan.

Tässä todellisuudessa pärjäävät ne, jotka suhtautuvat työn muutokseen uteliaasti, oppimishaluisesti ja avoimesti.

Työnantajilta tämä vaatii panostamista osaamisen kehittämiseen ja rohkeutta rakentaa uudenlaisia urapolkuja. Työntekijöiltä se taas edellyttää jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä ja valmiutta hypätä uusiin, ehkä yllättäviinkin rooleihin.

Muutokset eivät ole enää horisontissa — ne ovat jo täällä.
Miten sinä varmistat, ettet jää kyydistä?

Tämä blogi syntyi kahden kokeneen rekrytoijamme yhteistyönä: Juhani Äikäs, Senior Recruitment Consultant,  ja Jenni Koskinen, Head of IT Professional Services. 

Lisää aiheesta:

Raportti: Työmarkkinatrendit vuonna 2025

Blogi: Vihreän siirtymän mahdollisuudet työpaikkojen kehittämiseen

Blogi: Viherkaulusammatit nousevat + 6 muuta suuntausta

Webinaaritallenne: Työelämän vihreä siirtymä