Tulevaisuuden työelämä: Vihreän siirtymän mahdollisuudet työpaikkojen kehittämiseen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät nyt selvästi. YK:n 28. vuotuisessa ilmastokokouksessa Dubaissa maat kokoontuivat jälleen sopimaan yhteisistä tavoitteista ja keinoista hillitä ilmastokriisiä sekä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Samaan aikaan talouden heikkeneminen ja kasvava inflaatio vaikuttavat monin paikoin elinkustannuksiin, mikä saa jotkut hallitukset vetäytymään vihreistä sitoumuksistaan.

Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja tekoälyn kehittyminen ovat ilmeisiä muutoksia, jotka muovaavat tulevaisuuden työelämää. Yrityksillä on nyt kiire uudelleen kouluttaa ja kasvattaa ihmisten osaamista sekä auttaa voittamaan pelkoja, jotka liittyvät omien taitojen riittävyyteen yhä vihreämmässä ja digitaalisemmassa maailmassa.

Aikaisemmista kokemuksista tiedämme, että muutos luo uusia työpaikkoja. Samalla on ratkaisevan tärkeää varmistaa, että ihmiset ymmärtävät, mihin oma osaaminen soveltuu, jotta jo syntymässä oleva osaamisvaje saadaan kurottua umpeen. Tuoreen The Greening World of Work tutkimuksemme mukaan lähes kahdeksan kymmenestä organisaatiosta kehittää yritysvastuustrategioita vastatakseen kriisiin. Kuitenkin 94 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, ettei niillä ole tarvittavia osaajia suunnitelmiensa toteuttamiseen.

Oikein kohdennetulla uudelleenkoulutuksella varmistetaan, että ihmiset kokevat olevansa osa vihreämpää tulevaisuutta ja että yrityksillä on tarvittava osaaminen, jonka avulla ne voivat toteuttaa vihreitä suunnitelmiaan ja hyödyntää uusien kasvualojen potentiaalia.

Vihreä talous luo kestäviä työpaikkoja, jos työntekijät saavat tukea

Siirtyminen ympäristövastuulliseen liiketoimintaan voi luoda miljoonia hyvin palkattuja, kestäviä työpaikkoja, kuten uusi akkuteknologia loi autoteollisuuteen ja siirtyminen fossiilisista polttoaineista vetyyn loi liikenteeseen ja maatalouteen.

ManpowerGroupin ja espanjalaisen öljynjalostamoyritys Cepsan raportin mukaan vetyarvoketjuun syntyy jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Siirtymävaiheessa kuitenkin myös menetetään työpaikkoja perinteisiltä teollisuudenaloilta yritysten kestävän kehityksen pyrkimyksissä.

Suomessa eniten kysyntää on tällä hetkellä erilaisissa päästölaskennan ja energialaskennan tehtävissä sekä vihreissä rooleissa kiinteistöalalla, korkean puurakentamisen alalla, rakennusalalla, tehoelektroniikan, sähkönlataustekniikan sekä akkuteknologian osaamisalueilla erityisesti sähköautomaation parissa sekä tuuli- ja aurinkovoiman osaamisalueilla. 

Lisäksi EU:n kiristyvä lainsäädäntö ESG:n raportoinnin osalta synnyttää myös uusia rooleja. Esimerkiksi nyt on jo nähtävissä, että pörssiyrityksiin on tullut talouden funktioon uudella tehtävänimikkeellä ESG Controllereita, joilla on vanhastaan vahva talouden ja konserniraportoinnin tausta, mutta tehtäväkenttä painottuu vastuullisuusraportointiin. Samoin ESG managereiden ja ESG spesialistien rekrytointitarpeet tulevat kasvamaan tämän ja ensi vuoden aikana isoissa ja keskisuurissa yrityksissä.

IT-alalla vihreä siirtymä näkyy erilaisina asiakastarpeina, joilla rakennetaan kestävän kehityksen työskentely-ympäristöjä ja raportointivalmiutta. IT-ammattilaiset osaavat luoda kestäviä etätyöratkaisuja ja pystyvät analysoimaan dataa, jolla voidaan seurata ja optimoida resurssien käyttöä. IT-osaajilta vaaditaan taitoja suurten tietomäärien käsittelyssä ja ympäristövaikutusten analysoinnissa.

Vaikka vihreä talous tarjoaa uusia työmahdollisuuksia, monet työntekijät pelkäävät, että muutokset voivat heikentää heidän työllisyysmahdollisuuksiaan ilman asianmukaista tukea uudelleenkouluttautumiseen.

Opasta työntekijöitä vihreässä siirtymässä ja tunne odotukset ympäristövastuullisuuteen liittyen

Moni vaatimattoman ammattiosaamisen työntekijä pelkää vihreän teknologian, tekoälyn ja etätyön kehittymisen vähentävän heidän työmahdollisuuksiaan. Tarvitsemme vahvaa johtajuutta ja käytännönläheistä etenemissuunnitelmaa, jotta ihmiset voivat nähdä itsensä siirtymässä aktiivisina, omaa ammattitaitoaan kehittävinä toimijoina.

Tietotyöntekijät suhtautuvat vihreään siirtymään kaikkein optimistisimmin. Kun 70 prosenttia valkokaulustyöntekijöistä sanoo olevansa valmiita omaksumaan vihreän siirtymän, vain 57 prosenttia heidän sinikauluskollegoistaan on samaa mieltä. Lisäksi joka neljäs sanoo olevansa epävarma siitä, miten vihreä siirtymä vaikuttaa heihin.

Suomessa olemme havainneet esimerkiksi kestävän energian toimialalla, että kiinnostus vihreisiin työpaikkoihin on kasvussa. Työntekijät pitävät kestävää energiaa tulevaisuuden alana, josta hakevat varmaa, vakaata ja vastuullista työpaikkaa. Toimihenkilöpuolen rekrytoinneissa kuulee ehdokkaiden kiinnostuksesta kestävää kehitystä ja vihreää energiaa kohtaan. He haluavat työskennellä yrityksessä, jossa tuntevat tekevänsä osansa ilmastokriisin hillitsemisen puolesta.

Näin työntekijät kokevat vihreän siirtymän – 5 havaintoa globaalista tutkimuksestamme:

1. Ympäristövastuullisuudella on merkitystä ehdokkaille. Globaalisti kaikista työntekijöistä 62 prosenttia sanoo arvioivansa organisaation ympäristövastuullisuutta, ja joka kolmas sanoo, että se vaikuttaa heidän päätökseensä hyväksyä tai hylätä työtarjous. 18–24-vuotiaista 75 prosenttia sanoo tutkivansa organisaation ympäristövastuullisuutta, ja lähes puolet uskoo ympäristömaineen vaikuttavan työnantajan valintaan.

Kuitenkin vaikka Suomessa 74% yrityksistä kertoo rekrytoivansa tai kehittävänsä vihreää osaamista, kokemuksemme mukaan rekrytointiprosessissa ehdokkaat itse vielä harvakseltaan kysyvät rekrytoivan organisaation vihreistä arvoista tai näytöistä. Ehdokkaat suhtautuvat kuitenkin erittäin myönteisesti siihen, että näitä asioita nostetaan rekrytointiprosessissa esiin. Mitä lähempänä nämä nostot ovat ehdokkaan omia arvoja, sitä varmemmin kahden kauppa onnistuu.

2. Lupauksiin keskittyminen edistymisen sijasta on johtanut siihen, että puolet työntekijöistä epäilee työnantajiensa sitoutumista vihreään siirtymään. Vaikka monet ovat valmiita vihreään siirtymään (66 %), vain puolet uskoo työnantajiensa olevan täysin sitoutuneita.

3. Yksi kolmesta työntekijästä ennakoi, että vihreä siirtymä lisää haasteita työarkeen. Monet myös uskoivat, että se luo uusia mahdollisuuksia — lisää työtyytyväisyyttä ja yhteistyötä sekä parantaa urakehitystä –, jos siihen on tarvittavat taidot. Työntekijöistä 23 prosenttia uskoo, että vihreiden työpaikkojen pitäisi olla paremmin palkattuja, mutta vain 6 prosenttia sanoo, että ympäristövastuulliset työpaikat ovat tällä hetkellä normi.
4. Sukupolvien välinen kuilu on olemassa. Z-sukupolvi ja millenniaalit ovat kaikkein optimistisimpia: Z-sukupolvesta 71 prosenttia ja millenniaaleista 60 prosenttia uskoo, että vihreä siirtymä parantaa heidän työarkeaan. Uudet uramahdollisuudet on merkittävä vetovoimatekijä, sillä 35 prosenttia Z-sukupolven edustajista ja 34 prosenttia millenniaaleista pitää sitä merkittävänä etuna.
5. Työntekijät uskovat, että vihreillä työpaikoilla ansaitsee paremmin: Kolmannes (32 %) Z-sukupolvesta uskoo korkeampaan palkkaan vihreissä työpaikoissa, kun taas vain 14 prosenttia babyboomereista on samaa mieltä.

Suomessa olemme havainneet, että ehdokkaat vihreiden toimenkuvien rekrytointiprosesseissa ovat yhä useammin liikkeellä arvopohjaisin motiivein. Vaikka vihreästä osaamisesta tällä hetkellä ollaankin valmiita maksamaan hyvin, on parempi palkka harvoin ykkösajurina ehdokkaiden hinnoitellessa osaamistaan.

Liiketoiminnan ja planeettamme tulevaisuus riippuu vihreän siirtymän onnistumisesta. Haluatko ymmärtää, mikä on työntekijöille tärkeää liiketoiminnan vihreän transformaatiossa? Lataa vihreään siirtymään keskittyvä englanninkielinen julkaisumme Building Competitive Advantage with A People-First Green Business Transformation.

Artikkelissa on hyödynnetty ManpowerGroupin pääjohtajan Jonas Prisingin blogitekstiä: How the green transition fuels sustainable jobs and addresses the climate crisis?