Monimuotoisuus ei ole vain kaunis ajatus – se on tekoja vaativa vastuu

Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua monimuotoisuus-, tasa-arvo-, osallisuus- ja yhteenkuuluvuusohjelmien (DEIB) merkityksestä ja tulevaisuudesta työelämässä. Vaikka osa suurista globaaleista brändeistä on karsinut DEIB-tavoitteitaan, usein vedoten niiden poliittisuuteen, ei tämä kehitys kuvasta koko kenttää – valtaosa työnantajista pitää monimuotoisuutta yhä strategisena painopisteenä.

Kun puhutaan monimuotoisuudesta, saattaa helposti tuntua siltä, että kaikki on jo hyvin. Todellisuudessa haasteita kuitenkin yhä löytyy, ja seuraavat esimerkit valottavat työyhteisöjen arjen tilanteita:

Nuorten miesten asenteiden radikalisoituminen

Tutkimukset viittaavat siihen, että osa nuorista miehistä on omaksunut yhä konservatiivisempia ja jopa naisvihamielisiä asenteita. Esimerkiksi maskuliinisuuden kriisi ja antifeministiset liikkeet ovat nostaneet päätään verkossa, ja joidenkin nuorten miesten keskuudessa esiintyy ajattelutapaa, jossa sukupuolten tasa-arvo koetaan uhkana. Sosiaalisessa mediassa leviävät naisvihamieliset vaikuttajat, kuten Andrew Tate, ovat saaneet laajaa kannatusta nuorten miesten keskuudessa, mikä kertoo asenteiden mahdollisesta koventumisesta.

Naisten kohtaama häirintä ja epäasiallinen kohtelu työelämässä

Vaikka monissa maissa on tehty merkittäviä edistysaskeleita lainsäädännössä ja yritysten tasa-arvopolitiikassa, työpaikkahäirintä ja sukupuoleen perustuva syrjintä eivät ole kadonneet. Esimerkiksi #MeToo-liikkeen esiin nostamat ongelmat ovat yhä ajankohtaisia, ja tutkimukset osoittavat, että monet naiset joutuvat edelleen kokemaan seksuaalista häirintää työpaikoilla.

Uramahdollisuuksien epätasa-arvo

Vaikka naisten koulutustaso on monissa maissa miesten tasolla tai jopa korkeampi, naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä ja hyvin palkatuilla aloilla, kuten teknologiassa ja rahoitusalalla. Naisten eteneminen työuralla hidastuu usein perhevapaiden ja hoivavastuun kasautumisen vuoksi, mikä viittaa siihen, että rakenteelliset ongelmat eivät ole vielä ratkenneet.

Sukupuolten palkkaero on yhä todellinen ongelma

Vaikka sukupuolten välinen palkkaero on kaventunut, se ei ole kadonnut. Naisten mediaanipalkka on edelleen 20 % pienempi kuin miesten, ja selittämättömän palkkaeron osuus on merkittävä. Tämä osoittaa, että työelämässä on yhä rakenteellisia haasteita, jotka vaativat aktiivisia toimia.

Väkivallan ja vallankäytön normalisoituminen

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että tietyissä piireissä sukupuolittunut väkivalta ja vallankäyttö ovat saaneet uusia muotoja. Erityisesti digitaalinen väkivalta, kuten häirintä, vihapuhe ja maalittaminen, kohdistuu usein naisiin ja vähemmistöihin. Tämä viittaa siihen, että asenteissa on yhä rakenteellisia vinoumia, jotka oikeuttavat tai vähättelevät naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Työpaikka osana monimuotoista yhteiskuntaa

Työssä ja työyhteisössä ihmiset viettävät suurimman osan arjestaan ja nämä yhteisöt ovat myös peili meitä ympäröivään yhteiskuntaan. Työyhteisöt rakentavat ihmisen kokemusta siitä, millaisessa maailmassa elämme ja millaiseksi sitä muutamme. Yrityksillä on mahdollisuus – ja vastuu – ottaa kantaa monimuotoisuuden ja tasa-arvon puolesta. Tämä ei tarkoita vain yksittäisiä koulutuksia tai julistuksia, vaan rakenteiden ja asenteiden kriittistä tarkastelua.

Kuinka teillä tarkastellaan monimuotoisuutta? Tässä muutama vinkki keskustelun avaamisen tueksi:

Palkkatasa-arvo: Maksetaanko samaa palkkaa samanarvoisesta työstä riippumatta siitä, kuka työn tekee?
Perheystävällisyys: Miten organisaatio suhtautuu raskauteen ja vanhemmuuteen? Onko tasapuolinen mahdollisuus vanhempainvapaiden pitämiseen?
Turvallinen ilmapiiri: Miten teillä suhtaudutaan erilaisuuteen? Miten rakennatte sallivaa ilmapiiriä?
Häirinnän vastaiset mekanismit: Onko organisaatiossanne olemassa turvallinen ja toimiva kanava, jossa työntekijät voivat ilmoittaa tai puuttua häirintään?
Rekrytointiprosessit: Onko palkkaaminen aidosti tasapuolista ja mahdollistaa monimuotoisuuden huomioimisen?

Tasa-arvo hyödyttää kaikkia

Kun erilaiset näkökulmat kärjistyvät, syntyy helposti vastakkainasettelun kulttuuri, jossa monimuotoisuutta edistävät toimet nähdään uhkana perinteisille rakenteille. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa kehitystä vastustetaan pelon tai väärinymmärryksen vuoksi sen sijaan, että keskityttäisiin yhteiseen tavoitteeseen: oikeudenmukaisempaan ja osallistavampaan työelämään. On tärkeää muistaa, että monimuotoisuuden edistäminen ei tarkoita etuoikeuksien riistämistä keneltäkään, vaan mahdollisuuksien laajentamista kaikille.

Tasa-arvo ei ole nollasummapeli – se ei ole keneltäkään pois. Jokainen askel kohti monimuotoisempaa työelämää ja yhteiskunnallista tasa-arvoa on yhteiseksi hyväksi. Työyhteisöjen on tärkeää ymmärtää, että monimuotoisuus ei tarkoita ainoastaan yksittäisen vähemmistöryhmän aseman parantamista, vaan koko yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämistä. Jos haluamme koko yhteiskunnan voittavan, meidän on panostettava monimuotoisuuteen. Työpaikat eivät ole vain paikkoja, joissa tehdään töitä – ne ovat osa yhteiskuntaa, jossa arvot, normit ja tulevaisuuden suunta muovautuvat. Jokaisella organisaatiolla on mahdollisuus olla muutosvoima ja rakentaa työelämää, jossa jokainen voi menestyä taustastaan riippumatta.

Työskentelen lääketeollisuus ja Life Science -toimialan asiantuntijatiimin vetäjänä henkilöstöpalveluyrityksessä. On ollut hienoa huomata, että erityisesti lääketeollisuus ja Life Science -alalla nämä asiat on osattu huomioida vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Alan yritykset ovat tunnistaneet monimuotoisuuden merkityksen paitsi eettisenä velvoitteena myös kilpailuetuna. Rekrytointikäytännöissä, urapolkujen suunnittelussa ja työyhteisöjen kehittämisessä on otettu huomioon erilaiset taustat, kokemukset ja näkökulmat. Monet organisaatiot ovat esimerkiksi panostaneet inklusiivisiin johtamiskäytäntöihin, mentorointiohjelmiin ja avoimeen keskustelukulttuuriin, jotka tukevat monimuotoisuutta aidosti. Tämä osoittaa, että tasa-arvon edistäminen ei ole pelkkää puhetta, vaan alalla on tehty konkreettisia tekoja, jotka hyödyttävät niin yksilöitä kuin koko yhteiskuntaa.

Jatka lukemista:

Blogi: Minäkin kuulun seksuaalivähemmistöön

Raportti: Työmarkkinatrendit vuonna 2025

Katso webinaari: Työmarkkinatrendit vuonna 2025