Miksi nyt kannattaa keskittyä työelämätaitoihin?

Samaan aikaan kun yritykset ja organisaatiot muuttuvat joustaviksi ja ketteriksi, muuttuvat myös yksilöiden osaamisen painotukset. Yhteistyötaidot, osaava kommunikaatio ja muutoskyvykkyys ovat keskiössä yksilöiden menestyksessä tulevaisuuden työelämässä. 

Työelämäkeskustelun keskiössä on muutos. Hyvä niin, sillä vahva muutos on käynnissä ja siihen pitää mukautua ja valmistautua. Tähän asti keskustelun aiheena on pääsääntöisesti ollut osaajapula eli pohdinta siitä, miten yritykset voivat varmistaa oikeanlaisen osaamisen löytymisen.

Pehmeitä taitoja arvostetaan

Muutoksessa tärkeintä on kuitenkin yksilö. Jotta yritysten muuttuminen onnistuisi menestyksekkäästi, on keskeistä ymmärtää, että kaikki lähtee yksilöiden muutoksesta. Miten jokainen meistä kehittää uraansa muuttuvassa työmaailmassa, mitä yksilöltä odotetaan ja miten säilyttää oma arvonsa muuttuvilla työmarkkinoilla, on avain menestykseen.

Yksilöiden ammatillinen kehittyminen nähdään edelleen lähinnä substanssiosaamisen lisäämisenä. Muuttuvassa työelämässä substanssiosaamisen kartuttaminen ei välttämättä kuitenkaan enää riitä.

Avainosaamista yksilön menestymisen kannalta ovatkin työelämätaidot. Yhteistyötaidot, hyvä kommunikaatio ja muutoskyvykkyys ovat nyt keskiössä. Kun työura tulevaisuudessa koostuu eri tyyppisistä työsuhteista ja rooleista, joita vaihdetaan ja muunnetaan erilaisten projektien ja työvaiheiden mukaan, juuri työelämätaitojen merkitys kasvaa. ManpowerGroupin julkaisema Osaamisen vallankumous 2.0 -tutkimuksen mukaan pehmeät taidot ovat niitä, joita yritykset arvostavat. Esimerkiksi 65 prosenttia yrityksistä, jotka aikovat lisätä IT-henkilöstöään, pitävät viestintätaitoja tärkeimpänä pehmeänä taitona.

Työelämätaidoissa yksilön rooli korostuu

On totta, että jotkut meistä ihmisistä ovat luontaisesti parempia pehmeinä pidetyissä työelämätaidoissa kuin toiset. Muuttuvissa organisaatiossa se saattaa johtaa osaamisen polarisoitumiseen. Tämän vuoksi onkin erityisen merkityksellistä opettaa, kouluttaa ja tukea työelämätaitoja, jotta jokainen voi kasvattaa omaa osaamistaan.

Samaan aikaan kun yhteiskunnan ja organisaatioiden on annettava tukea näiden taitojen oppimisessa ja kehittämisessä, myös yksilöiden on itse otettava yhä enemmän vastuuta taitojen kartuttamisessa. Erityisesti työelämätaitojen kehittämisessä yksilön rooli korostuu. Tämä johtuu siitä, että työelämätaidot, jos mitkä, ovat taitoja, joiden kehittämisen halu pitää lähteä ihmisestä itsestään. Ne ovat taitoja, jotka pitää elää ja viedä omaan käyttäytymiseensä, joten niiden oppimiseen ei voida pakottaa, vaan yksilön itsensä pitää motivoitua ja haluta kehittyä.

Jotta kehittymiseen pystyy, on tärkeää sekä tuntea itsensä että nähdä nykyinen tilanteensa puolueettomasti. Vain tämän tiedon pohjalta omia taitojaan voi muuttaa ja kehittää.

Kolikon kääntöpuolella nouseekin kysymys siitä, vaativatko työelämätaidot myös persoonallisuuden muuttamista. Vastaus ei ole näin yksioikoinen; myös tulevaisuudessa tarvitaan erilaisia persoonallisuuksia. Oma persoonallisuus säilyy, vaikka työelämätaidot kasvavatkin. Tilannetta voisi verrata joukkueurheiluun. Joukkue koostuu erilaisista kyvykkäistä persoonallisuuksista, jotka tukevat toisiaan ja pelaavat  pelikirjan ja tiimin suunnitelman mukaisesti yhteen. Näin syntyy parasta tulosta.

Kartoita oma oppimisprofiilisi

Työelämän agile-mallit ja joustavat rakenteet, jotka elävät dynaamisesti, vaativat yksilöiltä työelämätaitoja: hyvää kommunikaatio-osaamista, yhteistyötaitoja ja muutoskyvykkyyttä. Taidoista tärkein on se, miten yksilö adaptoituu muutokseen eli resilienssi. Se, miten voimme kehittää omaa muutoskyvykkyyttämme on ensiarvoisen tärkeää menestyksessämme tulevaisuuden työelämässä.

Kuten kaikessa osaamisessa, on ensin tiedettävä, millainen oma osaamistaso on tällä hetkellä, jotta voi kehittyä. Oman polun voi aloittaa esimerkiksi tekemällä ManpowerGroupin yhdessä Hogan X:n kanssa tekemän learnability-kyselyn. Sen avulla saat tietoa siitä, millainen olet oppijana ja miten voit kehittää omaa oppimishaluasi. Työnantajat tarvitsevat oppimiskykyisiä työntekijöitä – niitä joilla on halu ja kyky kehittää tarpeellisia taitoja, jotta he voivat työllistyä myös jatkossa. Kun oman oppimiskykynsä ensin kartoittaa, on ensimmäinen askel kehittymistä otettu. Sen jälkeen, oman osaamisen karttumisen kautta, menestyy paremmin tulevaisuuden työelämässä.

AIEMMAT KIRJOITUKSENI VOIT LUKEA TÄÄLTÄ:

► Innovatiivinen kulttuuri on menestyksen edellytys – mutta miten sellainen luodaan?

► 5 matalan kynnyksen ratkaisua osaajapulaan

► Täytyykö työn merkityksellisyyttä johtaa?

► Jos tulevaisuudessa jokainen johtaa itse itseään, mihin johtajia enää tarvitaan?

► Ronkelin rekrytoijan perisynti: toimialaosaamisen palvominen

► Johtaminen C-tasolta D-tasolle: vaihdetaanko “vanhat” johtajat diginatiiveihin?

► Työtä halutaan tehdä entistä joustavammin - pysyvätkö yritykset mukana kehityksessä?

► Nuorten työllistymiseen liittyy paljon “kaikenlaista”. Miten heitä voitaisiin tukea, ja miksi se on tärkeää?

► Total Talent Management on keskitettyä osaamisen hallintaa — mutta miksi sen pitäisi kiinnostaa?

Tilaa myös uudet jutut suoraan sähköpostiisi:

Matti Kariola on ManpowerGroupin toimitusjohtaja. Tässä artikkelisarjassa hän ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin liittyen työmarkkinoihin, osaamisen vallankumoukseen sekä työelämän megatrendeihin.