Tutkimustulos: eikö digitalisaatio viekään työpaikkojamme?

Globaalisti vain 12 % työnantajista odottaa digitalisaation vähentävän työpaikkojen määrää.

Luku käy ilmi ManpowerGroupin toteuttamasta tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitimme digitalisaation vaikutuksia työpaikkoihin. Kysymyksiin vastasi yli 18 000 työnantajaa 43 maasta. Osaamisen vallankumous -tutkimusraportti julkaistiin Davosin talousfoorumissa tammikuun lopussa.

64 % ei usko digitalisaation vaikuttavan henkilöstömäärään, ja 19 % ennakoi henkilöstömääränsä kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana.

Suomalaiset kuitenkin uskovat työpaikkojen vähenemiseen muita maita enemmän. Suomalaisista vastaajista 18 prosenttia uskoo työpaikkojen vähenevän ja 17 niiden lisääntyvän.

Pelon vai potentiaalin kautta?

Digitalisaation vaikutuksia työpaikkoihin tutkitaan paljon, ja aiheesta syntyvä keskustelu on aika ajoin pelottavaa maalailua työpaikkojen häviämisestä.

Mielestäni olisi hyvä ottaa historiallinen perspektiivi mukaan keskusteluun. Nyt eletään ns. neljättä teollista vallankumousta, ja kaikki aikaisemmatkin kumoukset ovat muuttaneet työn määrää ja jakautumista – osa töistä häviää, mutta paljon enemmän syntyy tilalle. Aivan kuten ennenkin, teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan uutta osaamista, mutta entistä nopeammassa tempossa.

Olen optimistinen sen suhteen, että korkean teknologian maana Suomi uskoo enemmän digitalisaation, automaation ja robotisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin kuin niistä lietsottuihin pelkoihin työpaikkojen menettämisestä.

Mitä huomenna täytyy osata pärjätäkseen?

Muuttuvat teknologiat ja uudet työtehtävät tuovat uusia osaamisvaatimuksia. Yksilön on vaikea nähdä, mitä nuo uudet taito- ja osaamisvaatimukset tarkkaan ottaen ovat. Tämä synnyttää epävarmuutta – mitä täytyy opetella nyt ollakseen jatkossa kilpailukykyinen työmarkkinoilla?

Kuka esimerkiksi osasi kuvitella kymmenen vuotta sitten, että tänään 70 % suomalaisista käyttää älypuhelinta? Saati sitten sitä, miten radikaalisti ja laajasti tämä mobiilivallankumous tulisi muuttamaan työtehtäviä ja niihin liittyviä osaamisvaatimuksia?

Kovalla osaamisella on parasta ennen -päivä

Elinikäinen oppiminen on vanha käsite, joka on neljännen teollisen vallankumouksen myötä saanut lisää ulottuvuuksia. Jatkuva oppiminen ja ns. kovien taitojen hankkiminen muodostaa edelleen menestymisen ytimen, mutta nyt niihin yhdistetään nopeus ja ketteryys sekä valmius muuttua ja mukautua uuteen.

Samalla kun osaamista tulee laajentaa ja monipuolistaa, sen käyttöikä lyhenee jatkuvasti.

Oppimiskyky ja -halu nousevat entistä tärkeämmiksi myös rekrytoinneissa, joissa aikaisemmin painotettiin olemassa olevaa osaamista ja kokemusta. Nyt halutaan enemmän varmistaa, että työnhakijalla on sekä potentiaalia että motivaatiota jatkuvaan kehittymiseen ja nopeaan muutokseen.

Robotit eivät vielä uhkaa luovuutta, tunneälyä ja monia muita inhimillisiä taitoja, jotka tavallisesti on luokiteltu ns. pehmeisiin taitoihin.

Nämä ovat jatkossakin työelämän todellista kovaa valuuttaa.

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita, ja millainen on työnantajien valmius sopeutua muutokseen? Koko Osaamisen vallankumous -tutkimusraporttimme on ladattavissa veloituksetta: