Mitä demografiset muutokset tarkoittavat tulevaisuuden työelämälle

Koronapandemian disruptiivinen voima on aiheuttanut nykyisten työelämän trendien nopeutumista. Yksi suurimmista muutoksista on väestörakenteen muuttuminen ja vaikutus työmarkkinoihin. Seuraavassa on asioita, joihin työntekijöiden ja yritysten on suurella todennäköisyydellä valmistauduttava seuraavien vuosien aikana.

Valmistaudu osaajapulaan

Nyt käynnissä oleva työvoiman muutos, joka on merkittävin sitten toisen maailmansodan, on luonut maailmanlaajuisen osaamisvajeen. Sen odotetaan tuoreen Korn Ferryn raportin mukaan johtavan 85 miljoonaan täyttämättömään työtehtävään vuoteen 2030 mennessä.

Tämä on koko yhteiskuntaan vaikuttava trendi, sillä kansantaloutemme on voimakkaasti riippuvainen työllisyysasteestamme ja työmarkkinoidemme toimivuudesta. Osaajapula onkin yksi suurimmista yhteiskunnallista uhkakuvista, joka meidän on kyettävä ratkaisemaan.

Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen on yksi tärkeä osakokonaisuus. Tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi työperäistä maahanmuuttoa kehittämällä. Myös työurien pituuteen on panostettava ja ikääntyvää työvoimaa tuettava muun muassa koulutusmahdollisuuksin ja riittävin joustoin. Toisaalta työvoimaa myös vapautuu ja tämä vapautuva työvoima tulisi saada työmarkkinoiden käyttöön.

Tulevaisuudessa hallinnollisen työn, majoitus-, matkailu- ja ravintola-alan sekä liike-elämän tukipalvelujen työpaikat tulevat vähenemään. Toisaalta teknisten valmiuksien ja inhimillisten taitojen, kuten luovuuden, yhteistyökyvyn ja johtajuuden, kysyntä kasvaa jatkuvasti. Työntekijät voivat valmistautua tulevaan panostamalla uusiin taitoihin sekä kehittämällä ja syventämällä pehmeää osaamistaan. Yksilön vastuu omasta urastaan tulee siis vahvistumaan.

Nämä ovat kuitenkin yhteiset talkoot - niin yhteiskunnan, yritysten kuin yksilöidenkin on huolehdittava siitä, että osaajapulaan löydetään tarvittavat ratkaisut.

Polarisaatio ja tarve tulla kuulluksi

Sosiaaliset jännitteet ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet globaalilla tasolla. Tämä edellyttää organisaatioilta jatkossa yhä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä niin henkilöstön, monimuotoisuuden kuin nk. inkluusionkin osalta.

Työmarkkinoiden polarisaation kasvaessa työntekijät ja asiakkaat vaativat yhä vahvemmin, että yritykset ottavat virallisen kannan kriittisiin globaaleihin kysymyksiin, kuten sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ilmastonmuutokseen.

Suomessa ainakin isommat yritykset ovat jo vahvasti heränneet vastuullisuuteen ja yhteiskunnalliseen rooliinsa. Lisäksi tasa-arvopolitiikkamme ja tasa-arvoa edistävät erityislakimme ovat olleet olemassa jo pitkään. Toki työstettävääkin vielä löytyy - esimerkiksi naisten ja miesten välisessä tasa-arvossa työelämässä.
Yritysten välillä on myös eroja siinä, miten vastuullisuus määritellään. Toisille se merkitsee lähinnä työaika- ja muiden lakien noudattamista, toisille taas esimerkiksi monimuotoisuuden vaalimista työpaikoilla. Yhtä kaikki, vastuullisuusasiat ovat nousemassa voimakkaaksi trendiksi ja olemme ottamassa niissä yhä suurempia harppauksia eteenpäin.

Etätyö valtavirtaistuu

Lähes puolet (48 %) työntekijöistä uskoo, että Covid-kriisin jälkeen työtä tehdään entistä harvemmin perinteisillä työpaikoilla. Itse uskon, että pandemia tulee muuttamaan työtapojamme pysyvästi. Olemme viimeisen vuoden aikana nähneet, että kykenemme toimimaan menestyksekkäästi myös täysin etänä. On-demand-työskentely, hybridityömallit ja paikkariippumaton työ ovat kasvussa, ja työmarkkinat globalisoituvat työn irrotessa ajasta ja paikasta.

Etätyön valtavirtaistumisen tuomat muutokset vaikuttavat työntekijöiden ja työnantajien mieltymyksiin työn tekemisen tapojen monimuotoistuessa. Esimerkiksi yksilön mahdollisuudet kasvavat, kun työntekijöillä on paremmat mahdollisuudet sopeuttaa työtään ja pyrkiä parempaan työ- ja yksityiselämän tasapainoon. Suunta on siis oikea.

Toisaalta tämä trendi voi myös eriarvoistaa ihmisiä - esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan työntekijöillä ei ole samanlaista mahdollisuutta valita työntekopaikkaansa kuin tietotyöläisillä. Lisäksi etätyöskentely voi etäännyttää ihmisiä toisistaan. Emme siis saa unohtaa yhteisöllisyyden ja tiimihengen kehittämisen tärkeyttä jatkossakaan.

Kasvava sukupuolten välinen kuilu

Pandemia on iskenyt naisiin ja miehiin eri voimalla. Sen aiheuttamat sosiaaliset ja taloudelliset kriisit vaikuttavat suhteettomasti naisiin, jotka ovat yliedustettuina työpaikkojen menetyksissä eri toimialoilla, kuten vähittäiskaupassa sekä majoitus-, matkailu- ja hotelli- ja ravintola-alalla.
Tilanteen ratkaisemiseksi vaaditaan sekä laajempia kulttuurillisia muutoksia että lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä, kuten koulutusmahdollisuuksien lisäämistä.

Naisilla on selkeä mahdollisuus uudelleenkoulutukseen kasvualoilla, kuten tekniikassa, tuotannossa ja logistiikassa. Näillä aloilla on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ja tarvetta osaamisen lisäämiselle. Myös yritysten tulisi panostaa organisaatiotasolla tapahtuvaan uudelleenkoulutukseen.
Tarvitsemme myös pidemmän aikajänteen kulttuurisia muutoksia tasa-arvon säilyttämiseksi työelämässä. Varhaisiin valintoihin ja ajattelutapoihin vaikuttamalla voimme ohjata naisia suuntautumaan niille aloille, joilla työvoiman tarve tulevaisuudessa sijaitsee.

Monet yllä mainituista trendeistä eivät ole uusia, mutta dramaattiset muutokset kuluneen vuoden aikana ovat vain kiihdyttäneet näitä trendejä – ja yhtä lailla tarvetta vastata muutoksiin. Kuvattu todellisuus ei ole hamassa tulevaisuudessa vaan tässä ja nyt, ja siksi siihen valmistautumisen täytyy olla jo hyvässä vauhdissa.

Lue lisää, mitkä 21 trendiä vaikuttavat eniten tulevaisuuden työelämään, uusiin työpaikkoihin ja osaamisvaatimuksiin globaalisti.