Vieraskynä: Kehity tai kuole – IT-alalla palkallinen opiskelu on rekryvaltti

Tämä teksti on vierasblogi. Kirjoittaja Petri Mäenpää on digitaalisia palveluita rakentavan ohjelmistoyritys Sysartin toimitusjohtaja ja yksi perustajista. Hänen erityisiä mielenkiinnon kohteitaan ovat moderni johtaminen, itseohjautuvat organisaatiot sekä ensiluokkaisen työntekijäkokemuksen luominen.

--

Verkkopalveluiden rakentaminen on muuttunut valtavasti vuosikymmenen vaihteen jälkeen. Pilviteknologia, ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet, ovat mullistaneet tapaa rakentaa ohjelmistoja – puhumattakaan muista uusista teknologioista.

Myös itse kehittämisprosessiin on syntynyt uusia tehtäviä, kun ymmärrys käyttäjätarpeen määrittelemisen tärkeydestä on lisääntynyt, ja uudet työkalut ovat mahdollistaneet työvaiheiden automatisoinnin. Selvää on, ettei vuoden 2010 osaamisella menesty tämän päivän ohjelmistoprojektissa.

Esimerkki on IT-alalta, mutta samat lainalaisuudet pätevät muuhunkin asiantuntijatyöhön. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja muuttaa radikaalisti osaamisvaatimuksia. Mikäli työntekijä haluaa säilyttää oman markkina-arvonsa, hänen pitää pystyä uusiutumaan ja päivittämään taitojaan nykypäivän vaatimusten tasalle. Miten se onnistuu?

Työntekijäkokemus ei synny kikkailemalla

Vaatimus uudistua koskee myös yrityksiä. Etenkin IT-alalla taisto parhaista osaajista käy entistä verisemmäksi – eikä tässä pelissä pärjäämiseen riitä kova liksa, bilispöytä toimiston aulassa tai firman logo olutpullon kyljessä.

Vaikka rekryilmoituksista voisi toisin luulla, kaikki IT-projektit eivät ole huippubrändeille toteutettuja näyttäviä kuluttajapalveluita. Päinvastoin, koodareiden arki koostuu usein vanhojen legacy-järjestelmien tunkkauksesta eilispäivän työkaluilla. Eivätkä kaikki asiakkaatkaan ole ketteriä netflixejä, vaan hierarkkinen johtaminen ja kankea byrokratia ovat monesti karua todellisuutta.

Pitääkseen kiinni nykyisistä asiantuntijoistaan ja onnistuakseen houkuttelemaan taloon uusia lahjakkuuksia yritysten täytyy kyetä tarjoamaan ensiluokkainen työntekijäkokemus. Se koostuu monesta tekijästä, mutta tässä paletissa kehittymismahdollisuudet, työn mielekkyys ja jaksaminen ovat prioriteettien kärkipäässä.

Palkallista opiskelua työajalla – uhka vai mahdollisuus?

Oman yrityksemme vastaus näihin haasteisiin on niin sanottu 80/20 -malli. Tässä mallissa jokainen asiantuntija pyrkii käyttämään työajastaan keskimäärin 80 % suoraan asiakastyöhön, ja lopusta viidenneksestä hän päättää itse. Ainoa ohjenuora on, että aika tulee käyttää yritystä hyödyttävällä tavalla.

Suurimmalle osalle tämä tarkoittaa itsensä kehittämistä, mutta aikaa käytetään myös muun muassa rekrytointiin, myynnin tukemiseen tai markkinoinnin sisällön tuottamiseen. Käytännön hyödyt työntekijälle ovat ilmeiset: säännöllinen itsensä kehittäminen pitää taidot ajan tasalla ja samalla oman markkina-arvon korkealla.

Yrityksen näkökulmasta työajalla opiskeluun on kaksi erittäin painavaa perustetta:

1. Uusien taitojen jatkuva opettelu kasvattaa työntekijöiden osaamista ja sitä kautta myös koko yrityksen kyvykkyyttä.
2. Kouluttautumiseen panostaminen on käytännössä pakollinen investointi yrityksen tulevaisuuden kilpailukykyyn.

Esimerkiksi meillä Sysartilla osa työntekijöistä on käyttänyt viidenneksensä opintojen saattamiseksi loppuun, eräs on suorittanut jatko-opintoja tekoälystä ja yksi työntekijä opiskeli mobiiliohjelmointia koodaamalla React Nativella oman golf-applikaation.

Mikä on kehittämättä jättämisen hinta?

Nopealla tarkastelulla merkittävän osan työajasta käyttäminen työntekijöiden kouluttautumiseen saattaa vaikuttaa yrityksen kannalta itsetuhoiselta. Onhan tämä suoraan pois useimpien asiantuntijayritysten laskutuksesta ja sitä kautta tuloksesta.

Voi kuitenkin kysyä, mikä on hinta osaamisen kehittämisen laiminlyönnille? Yritykset eivät itsessään osaa tehdä mitään, vaan kyvykkyydet muodostuvat aina työntekijöiden kollektiivisista taidoista.

Jos osaamisen uudistamiseen ei investoida, kilpailukyky aloittaa vääjäämättä hitaan, mutta varman murenemisen. Tällöin on entistä nopeammin vastassa päivä, jolloin osaaminen ei enää riitä uusien diilien voittamiseen.

Monilla aloilla tuho voi tulla nopeammin henkilöstön kautta. Jos työntekijäkokemuksen tärkeimmät osa-alueet eivät ole kunnossa, uusien osaajien rekrytointi ja vanhojen työntekijöiden pitäminen muuttuu mahdottomaksi. Tämä johtaa helposti itseään vahvistavaan syöksykierteeseen, jonka lopputuloksena viimeinen sammuttaa valot.

Samoista teemoista puhutaan ManpowerGroupin IT-työn tulevaisuus -podcastissa, jossa vieraina mm. Aki Ahlroth, Mika Helenius, Rasmus Roiha, Marjaana Toiminen sekä Johanna Pystynen. Kuuntele jaksot täältä: