Hyvä hakijakokemus - onnistuneen rekrytoinnin edellytys

Jos sinä hakisit teille töihin etkä tulisi valituksi, millainen mielikuva sinulle jäisi yrityksestänne rekrytointiprosessin päätyttyä?

Rekrytointi kiireisen arjen keskellä saattaa joskus olla melkoista kohellusta ja lennossa soveltamista. Silloin eniten kärsii työnhakija.

Onnistuneen rekrytoinnin edellytyksenä on hyvä hakijakokemus eli se, millainen kuva työnhakijalle muodostuu yrityksestänne, ja kuinka arvostetuksi hakija kokee itsensä prosessin aikana.

Hyvä hakijakokemus syntyy hyvästä viestinnästä

Työpaikan vastaanottaminen on meille jokaiselle aina suuri päätös – varsinkin silloin, jos se tarkoittaa toisesta työstä luopumista.

Päätös vaihtamisesta ei perustu ainoastaan faktoihin, vaan työnhakija arvioi uutta potentiaalista työnantajaansa myös tunteiden perusteella. Joskus fiilis ratkaisee sen, ottaako ehdokas tarjottua työtä vastaan vai ei.

Leadelight Oy:n toimitusjohtaja Aki Ahlroth kirjoitti hakijakokemuksesta ja sen merkityksestä mainion tekstin omaan Linkedin-blogiinsa. Hän kertoo esimerkin tuttavastaan, joka kieltäytyi rahakkaasta työpaikasta huonon hakijakokemuksen vuoksi.

Näitä tarinoita löytyy varmasti jokaisen tuttavapiiristä. Mitä kovempi ammattilainen, sitä enemmän hänellä on varaa valita, kenelle työpanoksensa myy.

Hakijakokemus nivoutuu pitkälti viestinnän ympärille: millaisen kuvan työpaikkailmoitus antaa yrityksestänne? Mihin sävyyn vastaatte tarkentaviin kysymyksiin? Miten pidätte ehdokkaat ajan tasalla prosessin etenemisestä? Miten haastattelu sujuu, ja miten hoidatte viestinnän sen jälkeen?

Hakijakokemus alkaa työpaikkailmoituksesta

Hakijakokemuksen muodostuminen alkaa siitä, kun yrityksenne julkaisee työpaikkailmoituksen. Työnhakijalle on tultava olo, että hän haluaa työskennellä juuri teillä, ja juuri siinä kyseisessä tehtävässä.

Ilmoituksen on herätettävä hakijassa tunne, että “he haluavat juuri minut”.

Työpaikkailmoituksen täytyy tietenkin viestiä selkeästi ja totuudenmukaisesti, mistä tehtävässä on kysymys. Ylimalkaiset lupaukset sekä harhaanjohtavat tittelit johtavat huonoon hakijakokemukseen, kun tehtävän todellinen luonne paljastuu myöhemmin kuorrutuksen alta.

Välinpitämättömyys ei vakuuta ehdokkaita

Moni hakija haluaa ennen hakemuksensa lähettämistä olla yhteydessä yritykseenne kysyäkseen tarkentavia lisätietoja tai erottuakseen kymmenien muiden hakijoiden joukosta. Yhteydenpidon täytyy olla hakijalle helppoa ja miellyttävää.

Jos yhteyshenkilönne vaikuttaa puhelimessa välinpitämättömältä tai ylimieliseltä, saattaa työnhakija tehdä jo tässä vaiheessa päätöksen olla hakematta tehtävää.

Toisaalta työnhakija saattaa lähettää hakemuksensa tehtävään, vaikka ei vielä olisi tehnyt lopullista päätöstä työpaikan vaihtamisesta. Tällöin potentiaalista työnantajaa arvioidaan tarkasti rekrytoinnin edetessä.

Työnhakija odottaa tietoa malttamattomana

Kun henkilö päätyy hakemaan tehtävää, hän jää malttamattomana odottamaan lisätietoa. Ehdokkaalle ei saa jäädä sellainen olo, että hän on vain yksi hakija muiden joukossa, nippu papereita paksussa pinossa. On äärimmäisen tärkeää, että pidätte ehdokkaanne ajan tasalla rekrytointiprosessin etenemisestä.

Jos prosessiin kuuluu esim. henkilöarviointeja tai useita haastattelukierroksia, on tästä hyvä mainita työnhakijalle jo aikaisessa vaiheessa.

Prosessin venyessä väliaikatietojen antamisen tärkeys korostuu. Muista, että ehdokas ei näe kulissien taakse, vaikka venymiselle olisi looginen selitys.

Haastattelussa arvioidaan yhtä lailla työnantajaa kuin työnhakijaa

Haastattelu on mahdollisuus kerätä arvokasta tietoa haastateltavasta, mutta myös tilaisuus markkinoida yritystänne ja tehtävää. Muista, että myös työnhakija arvioi joka käänteessä yritystänne potentiaalisena työnantajana.

Ehdokas janoaa tietoa siitä, miten hän onnistui haastattelussa ja eteneekö hän kenties seuraavalle haastattelukierrokselle.

Jokainen arvostaa välitöntä palautetta. Siksi haastattelun päätteeksi on hyvä summata tiiviisti ne asiat, joissa hakija on onnistunut ja ehkä jättää hänelle myös yksi tai kaksi asiaa pohdittavaksi jatkoa ajatellen. Mitä ammattimaisempi haastattelija on kyseessä, sitä enemmän hakija tästä palautteesta yleensä hyötyy.

Tarvittaessa kannattaa hyödyntää haastatteluissa muistilistoja, ja tässä on niistä muutama positiokohtainen esimerkki:

- HR-asiantuntija 
- Myynnin esimies 
- Projektipäällikkö  
- Taloushallinnon asiantuntija

Päätöksestä kertomiseen kannattaa panostaa

Vaikka ilouutisten kertominen valitulle henkilölle on helppoa ja miellyttävää, siihenkin kannattaa panostaa. Valitulle hakijalle pitää tulla sellainen olo, että hän todella oli paras mahdollinen ehdokas ja että yrityksenne on innoissaan saadessaan hänet riveihinsä.

Ikävien uutisten kertominen on luonnollisesti haastavampaa, varsinkin loppusuoralla karsiutuneille. Oikeanlainen tapa kertoa ikävät uutiset on yksi iso osa hyvän hakijakokemuksen jättämistä.

Muista viestiä rekrytointipäätöksestä jokaiselle työnhakijalle, kuuluivat he sitten harkintaryhmäänne tai eivät. Jokaisella on myös oikeus saada perusteluja sille, miksi ei tullut valituksi tehtävään.

Hakijakokemus on markkinointia

Yritykseenne töihin hakeneet kertovat kokemuksistaan muille. Sosiaalisen median aikakaudella se voi pahimmillaan tai parhaimmillaan tarkoittaa tuhansia silmäpareja. Jo tämän vuoksi jokainen hakija ansaitsee asiallista kohtelua.

Positiivinen kokemus jaetaan digitaalisissa kanavissa ja perinteisen kahvikupposen äärellä, mutta vielä helpommin jaetaan se negatiivinen.

Muista, että hyvän hakijakokemuksen perusta on arvostuksen tunne. Viestintää hakijan suuntaan ei voi koskaan olla liikaa. Myös rekrytointiprosessin selkeys ja avoimuus tukee positiivisen hakijakokemuksen muodostumista.

Paras muistisääntö? Kohtele jokaista työnhakijaa ihmisenä – kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Sillä pääsee hämmästyttävän pitkälle.

Parempien hakijakokemusten ja onnistuneempien rekrytointien jäljille löydät tuoreesta Tuloksellisen rekrytoinnin oppaastamme: