Osaajaa on yhä vaikeampi löytää avoimeen tehtävään – apu löytyy läheltä?

Suomalaisten yritysten rekrytointihaasteet ovat kasvaneet vuodessa tuntuvasti.

Peräti 37 prosenttia työnantajista kokee, että osaamisen löytäminen on haasteellista. Vielä vuosi sitten luku oli 22 prosenttia.

Tämä käy ilmi ManpowerGroupin tällä viikolla julkistamasta vuosittaisesta Talent Shortage Survey -tutkimuksesta. Tutkimus kartoittaa osaajapulan vaikutuksia globaaleihin työmarkkinoihin ja liiketoimintaan sekä työnantajien näkemyksiä siitä, miten osaajapulaan vastataan.

Suomi lähentelee 37 prosentin osuudellaan jo kansainvälistä keskiarvoa. Globaalisti 40 prosenttia kyselyyn osallistuneista yli 42 000 työnantajasta koki oikean osaamisen löytämisen haasteelliseksi. Luku on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeisenä aikana.

Sekä maailmalla että Suomessa työnantajilla on eniten vaikeuksia täyttää kädentaitoja ja teknistä osaamista vaativia ammattitehtäviä. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat.

Globaaleihin tuloksiin voi tutustua ManpowerGroupin Talent Shortage Survey -sivulla, jossa on lisää tutkimukseen liittyvää aineistoa.

Pulaa hakijoista, teknisestä osaamisesta ja työkokemuksesta

Kolme tärkeintä syytä työpaikkojen täyttämisen vaikeuteen ovat Euroopassa ja Suomessa yhtenevät (Suomen luvut):

1. hakijoiden puute, 29 %
2. hakijoiden teknisen osaamisen puute, 22 %
3. työkokemuksen puute, 20 %.

Teknisen osaamisen merkitys rekrytointivaikeuksien syynä on kuitenkin vähentynyt viimeisen vuoden aikana.

Yritykset ovat vähitellen muuttamassa hakukriteerejään. Kun aikaisemmin korostettiin ns. kovaa osaamista ja substanssia, nyt puhutaan yhä useammin hakijan potentiaalista, mukautumiskyvystä ja asenteesta.

Neljäntenä rekrytointia eniten vaikeuttavana tekijänä mainitaan hakijoiden työyhteisötaitojen puute (15 %).

Oman henkilöstön koulutuksesta tolkullinen ratkaisu osaajapulaan?

Tulokset osoittavat, että yritykset ovat viimeisen vuoden aikana heränneet osaamistarpeiden nopeaan muutokseen ja ryhtyneet toimiin.

Tämä näkyy myös tavoissa, joilla osaajapulahaastetta pyritään ratkaisemaan: suuntaamalla huomiota oman henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämiseen.

Yli puolet työnantajista sanoo nyt kehittävänsä omaa henkilöstöään täyttääkseen avoimia rooleja. Vielä vuosi sitten luku oli vain 20 %.

Ero on valtava. Ja mitä siitä voi päätellä?

Yritykset ovat ottaneet osaajapulan ratkaisemisessa järjen käteen.

Valmiita tekijöitä löytyy joka tapauksessa yhä harvemmin, joten miksi ei kannattaisi tehdä lisäpanostuksia henkilöstöön, jonka nykyisestä osaamisesta ja kehitystarpeista työnantajalla on selkeä kuva?

Suomi erottautuu myönteisesti oman henkilöstön kehittämisessä: meillä peräti 64 % työnantajista kouluttaa ja kehittää henkilöstöään vastatakseen osaajapulaan.

Ruoho voi olla vihreää myös omalla pihalla

Kiristyvässä kilpailussa pärjäävät ne yritykset, jotka ymmärtävät osaamisen jatkuvan kehittämisen merkityksen.

Kouluttaminen myös parantaa henkilöstön sitoutumista omaan työhönsä ja työnantajaansa. Ihmiset haluavat kehittää ammattitaitoaan. Työnantajien odotetaan tarjoavan siihen mahdollisuuksia sekä kannustavan vastuunkantoon ja uusien taitojen opetteluun.

Samaan aikaan yksi työnantajien huolenaiheista on kuitenkin henkilöstön sitoutumisen puute.

Ehkä tässä on paikka johtamisen kehittämiselle. Työnantajien on opittava lukemaan paremmin työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden kirjoa.

Samalla on kannustettava oppimiskyvyn ja -halukkuuden ylläpitämiseen innostusta ja sitoutumista lisäävällä tavalla.

Esimiesten rooli on keskeinen, ja siinä onkin paljon työsarkaa. Right Managementin vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta työntekijästä kokee, että oma esimies ei osallistu aktiivisesti työntekijän osaamisen ja uran kehittämiseen.

Mitä luulet – onko teidän esimiehillänne paremmat eväät tiimiensä ja yksilöidensä kehityksen tukemiseen?

Lisää keinoja rekrytointihaasteiden ratkomiseen löydät tuoreesta Tuloksellisen rekrytoinnin oppaastamme: