Miten työelämä muuttuu, kun teknologisoituminen kiihtyy?

Muutaman viime vuosikymmenen aikana digitaalisesta vallankumouksesta on vähitellen tullut osa elämäämme. Televisio-ohjelmien suoratoistopalvelut ja työviestien tarkistaminen älypuhelimella ovat meille jo arkipäivää. Kuluneen vuoden aikana teknologia on kuitenkin muuttanut työn tekemisen tavat totaalisesti. Paikkariippumattomat Teams- ja Zoom-kokoukset ovat täyttäneet päivämme, ja myös aikariippumattomuus on lisääntynyt.

Seuraavassa on muutama visio siitä, miten työntekijät voivat asennoitua jatkuvasti nopeutuvaan teknologiseen murrokseen.

Ihmiset työskentelevät yhdessä koneiden kanssa

Maailman talousfoorumin mukaan ihmisten ja koneiden nykyisiin työtehtäviin käyttämä aika on vuoteen 2025 mennessä yhtä suuri. Tähän saakka koneiden rooli on ollut pitkälti avustava, mutta tulevaisuudessa se nousee yhä vahvemmin ohjaavaksi ja osin myös päättäväksi. Myös ihmisen ja koneen välinen rajapinta hakee muotoaan – toimimme jo nyt yhteistyössä esimerkiksi asiakaspalvelussa chatbottien ja henkilökohtaisen palvelun yhdistelmänä. Tulevaisuudessa tämä symbioosi vain vahvistuu.

Vaikka kehitys tekee joistakin rooleista vanhentuneita, luo se myös uusia mahdollisuuksia. Osaamisen tarve kasvaa demografisen muutoksen myötä ja tiettyjen alojen, kuten hoiva-alan ja vihreän talouden, työpaikkojen kysyntä kasvaa. Sama pätee markkinoinnin, myynnin, sisällöntuotannon ja henkilöstöhallinnon keskeisiin rooleihin. Nämä nousevat ammatit heijastavat ihmisten välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä ”uudessa taloudessa”. Siinä inhimillisen, pehmeän osaamisen tarve ja kysyntä ovat jatkuvassa kasvussa – empatiataitoja ja sosiaalista kyvykkyyttä edellytetään niin työntekijöiltä kuin johtajiltakin.

Kehityskulku on kaiken kaikkiaan positiivinen. Kun rutiininomaisemmat tehtävät siirtyvät koneille, ihminen voi keskittyä haastavampiin ja mielenkiintoisempiin työtehtäviin. Näin työn merkityksellisyys kasvaa parantaen samalla myös työhyvinvointia.

Kaikki työskentelevät teknologiayrityksissä

Verkko- ja etätyön kasvun myötä jokaisen yrityksen on jatkossa oltava teknologiayritys voidakseen kilpailla ja luoda enemmän arvoa. Kun työn luonne muuttuu tekoälyn edistymisen myötä, yrityksillä on oltava käytössään toimivia, ihmisten ja koneiden yhteistyötä tukevia teknologisia ratkaisuja.

Tämä trendi mahdollistaa työntekijöiden kehittymisen osaksi nk. ”supertiimiä”, joka on kriittinen yhdistelmä parhaita ihmistaitoja, teknologiaa ja älykkäitä koneita. Tiimit työskentelevät yhdessä ratkaistakseen kiperiä ongelmia ja tuottaakseen parhaita oivalluksia, minkä seurauksena yritykset voivat tarjota yhä parempia ratkaisuja asiakkailleen. Työntekijöille muutos tarkoittaa korkeampia osaamisvaatimuksia ja jatkuvaa uudelleenkoulutusta, jotta he pysyvät ajan tasalla uusimmista digitaalisista suuntauksista ja teknologioista.

Tekoälyn soveltamiseen liittyy myös haasteita, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkiksi moraalikäsitys ja intuitio ovat inhimillisiä ominaisuuksia, joita koneella ei ainakaan vielä ole. Ihmisiä tarvitaan yhä lopullisessa päätöksenteossa kysymyksissä, joiden ratkaisemiseen liittyy vaikkapa eettisiä aspekteja. Inhimillisyys ei siis onneksi ole katoamassa mihinkään.

Hyvinvointia vahvistava teknologia

Kuluneen vuoden terveys-, talous- ja sosiaalinen kriisi on saanut työnantajat noudattamaan ”ihmiset ensin” -periaatetta. Työhyvinvointi on toki ollut monen valveutuneen yrityksen agendalla jo pitkään, mutta viimeistään nyt HR on noussut strategian ytimeen. Henkilöstöosastolla on tärkeä rooli, kun työntekijät etsivät virtuaalisia ja muita resursseja osaamisen kehittämiseksi ja sitoutumisen lujittamiseksi.

Ehkäpä tärkeimpänä toimenpiteitä vaativana teemana näen työntekijöiden resilienssin vahvistamisen. Tällä tarkoitetaan ihmisen henkistä kapasiteettia sietää epävarmuutta ja muutoksia sekä selvitä niistä. Kyseinen ominaisuus on itse kullakin koetuksella, kun perinteiset sosiaaliset kontaktit ja spontaanit kanssakäymiset loistavat yhä poissaolollaan.

Teknologian lisääntynyt käyttö tarjoaa organisaatioille oivan tilaisuuden kehittää hyvinvoinnin johtamista – erityisesti yksilöllistä sellaista. Johtajien olisi syytä keskittyä erityisesti työntekijöiden väliseen horisontaaliseen ulottuvuuteen, kuten yhteishengen nostattamiseen ja yhteistyön sujuvoittamiseen. Tässä tarvitaan työntekijälähtöistä ajattelua sen selvittämiseksi, millaista apua työntekijät itse kokevat tarvitsevansa ja miten yritys voi sen mahdollistaa.

Koulutuksen vallankumous

Suomessa on perinteisesti arvostettu tutkintopohjaista koulutusmallia, jossa muodolliselle tutkinnolle on annettu korkea painoarvo konkreettisen osaamisen jäädessä vähemmälle huomiolle. Monivuotisten tutkintojen malli on kuitenkin auttamattomasti vanhentunut, sillä vuosien, kuukausien tai joskus jopa viikkojenkin odotusaika uusien taitojen saavuttamiseksi voi olla liian pitkä. Tutkintojakin tietysti tarvitaan, mutta jatkossa meidän on kyettävä tuottamaan yrityksille niiden tarvitsemaa osaamista huomattavasti nopeammin.

Jatkuva osaamisen tarve tulee muuttamaan koulutuksen tulevaisuutta sekä kurssien ja tutkintojen pituutta ja kestoa. Trendi on, että yksilöt ja organisaatiot siirtyvät käyttämään napakampia, ns. on-demand-pohjaisia opetusjaksoja ja sertifiointeja, jotka tuotetaan virtuaalisesti tai pilvipalveluina. Nämä kaikki tarjoavat uusia ratkaisuja osaamisen ja kyvykkyyksien kehittämiseen.

Samalla muutos-, täsmä- ja uudelleenkoulutuksen tarve kasvaa. Tällaiset koulutusohjelmat tulisi ottaa osaksi yksilön normaalia ammatillista kehitystä niin yrityksissä kuin yhteiskunnallisella tasollakin. Osaamisen hankinta ja kehittäminen vaatii myös pitkän aikajänteen strategista suunnittelua. Sen sijaan, että palkattaisiin uusia henkilöitä ulkopuolelta, voi tarvittava osaaminen löytyä talon sisältä pienellä uudelleenkoulutuksella. Vain katsomalla asiaa kokonaisvaltaisesti voidaan varmistaa, että organisaatioiden osaamista kehitetään ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin.

Huomenna on tänään

Teknologian muutosten kiihtyessä yllä mainituin tavoin jokaisen on varauduttava huomisen muuttuviin ja uusiin työpaikkoihin. Meistä jokainen työskentelee myös tavallaan teknologiayrityksessä – sen ymmärtäminen ja siihen valmistautuminen on valmistautumista uuteen todellisuuteen.

Lue lisää, mitkä 21 trendiä vaikuttavat eniten tulevaisuuden työelämään, uusiin työpaikkoihin ja osaamisvaatimuksiin globaalisti.

Lue myös: Yksilöllisten valintojen korostuminen työelämässä

Lue myös: Mitä demografiset muutokset tarkoittavat tulevaisuuden työelämälle