Työn tulevaisuus 2030: miksi esiteolliset taidot, empatia ja harkintakyky nousevat ratkaiseviksi

Vinkit esiteollisten taitojen kehittämiseen sinulle ja työpaikallesi

Miltä työelämä näyttää vuonna 2030? Maailman talousfoorumin raportin mukaan nopeimmin kasvava tarve kohdistuu vuonna 2030 pehmeisiin taitoihin. Työntekijät tarvitsevat näitä ja muita niin sanottuja esiteollisia taitoja erottuakseen AI-työpareista ja vastatakseen muuttuvan työn vaatimuksiin. Uuteen arvoon nousevat erityisesti roolit, joita ei ole helppo automatisoida, kuten yhteisö- ja hoivatyö sekä käsityöammatit.

Samaan aikaan syntyy täysin uusia toimenkuvia, jotka liittyvät tekoälyn ohjaamiseen ja tulkintaan. Tulevaisuuden tehtäviä voivat olla esimerkiksi AI-valmentaja (AI Coach), tekoälyn eettinen asiantuntija (AI Ethics Officer) tai AI-sisällöntuottaja. Nousussa voi pian olla myös kaikki aidosti ihmisen tekemä, kuten tekoälystä vapaa luova kirjoittaminen. Mitä esiteolliset taidot tarkalleen ovat, ja miten niitä voi kehittää työpaikoilla?

Mitä ovat esiteolliset taidot?

Esiteolliset taidot ovat inhimillisiä, ajattomia taitoja, kuten harkinta, empatia, vuorovaikutus, kyky toimia tilanteiden vaatimalla tavalla sekä kädentaidot, joita ei voi automatisoida. Ne korostuvat tekoälyn muuttaessa työn tekemistä.

Maailman talousfoorumin ja muiden tutkimusten mukaan vuoteen 2030 mennessä korostuvat erityisesti kognitiiviset ja sosioemotionaaliset taidot, kuten analyyttinen ajattelu, harkintakyky ja empatia, koska ne ovat vaikeammin automatisoitavissa kuin rutiininomaiset tehtävät.

Vaikka tekoälyteknologiat keikkuvat edelleen hype-käyrällä korkeuksissa, en osaa olla pohtimatta ihmisen osaamisen ainutlaatuisuutta työn tulevaisuudessa. Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisena kysymys iskee myös suoraan oman osaamiseni ytimeen. Mikä minun osaamisestani on sellaista, johon kone ei pysty?

Miksi esiteolliset taidot ovat tärkeitä työn tulevaisuudessa?

ManpowerGroupin vuoden 2026 työmarkkinatrendikatsauksen mukaan organisaatioiden yhä enemmän nojautuessa teknologiaan, kasvaa tarve kädentaidoille ja tekemällä oppimiselle sekä kognitiiviselle osaamiselle, kuten harkinnalle, empatialle, vuorovaikutukselle ja kuuntelemiselle. Nämä niin sanotut esiteolliset taidot ovat inhimillisiä ja ajattomia taitoja, jotka ovat syntyneet ennen teollista massatuotantoa. Näiden ajattomien ihmistaitojen opettaminen jo koulussa vahvistaisi huoltovarmuutta ja kykyä toimia myös teknologisten häiriöiden aikana.

Tässä ajassa esiteollisten taitojen esiinmarssi tuntuu ilahduttavan raikkaalta. Kilpajuoksussa koneiden kanssa voikin samaan aikaan kehittää omaa inhimillistä ainutlaatuisuutta. Jotta haluamaansa työn tulevaisuutta voi rakentaa, kannattaa jo tänä päivänä ottaa askelia, jotka vievät kohti toivottua tulevaisuutta. Vain niin voi jokainen meistä vaikuttaa organisaation ja/tai omaan työn tulevaisuuteen. Työn tulevaisuudessa kilpailuetu ei synny siitä, kuka osaa käyttää tekoälyä parhaiten, vaan siitä, kuka osaa käyttää onnistuneimmin harkintaa, empatiaa ja ajattelua teknologian rinnalla.

Millaisia taitoja työelämässä tarvitaan vuonna 2030?

Kädentaitojen, kuten leipomisen ja tomaattien viljelyn lomassa jokainen voi parhaiten kehittää omia inhimillisiä perustaitoja vaativissa, reflektoivissa ja monimutkaisissa oppimis- ja työtilanteissa, ei mekaanisesti harjoitellen vaan tekemällä ajattelusta vaativampaa. Keskeistä on suojella ja kehittää omaa kykyä ajatella, sillä parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää, kuten filosofi Esa Saarisen kuuluisa sitaatti kuuluu. Kognitiiviset taidot kehittyvät ajattelun laadusta, eivät sen määrästä.

Hain tähän OECD:n Learning Compass 2030 -viitekehyksestä vinkit oman kognitiivisen osaamisen kehittämiselle.

1. Altista itseäsi tilanteille, joissa ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaan on punnittava vaihtoehtoja, ristiriitoja ja epävarmuutta.
   
2. Tee ajatteluasi näkyväksi kirjoittamalla, keskustelemalla, perustelemalla ääneen: mitä ajattelin, miksi näin, mitä jätin huomiotta. Tämä kehittää metakognitiota.
3. Hae hitaampaa, häiriötöntä syventymistä. Keskeytyksetön keskittyminen mahdollistaa analyysin ja oivallukset.
4. Reflektoi omaa ajatteluasi. Palaa ajatteluun jälkeenpäin: mikä toimi, mikä ei, miten muuttaisin lähestymistapaa seuraavalla kerralla.
5. Ole utelias uudelle. Kognitiiviset taidot kehittyvät, kun joutuu pois tuttuudesta: uusi näkökulma, uusi rooli, uusi konteksti.

Miten yritysten kannattaa valmistautua työelämän muutoksiin vuoteen 2030 mennessä?

Poimin Maailman talousforumin Future of Jobs -raportista organisaatioita varten kolme pointtia, joiden avulla työpaikoilla voi kehittää esiteollista osaamista. Kehittäminen ei tapahdu irrallisilla kursseilla, vaan työn ja oppimisen rakenteissa.

• Luomalla olosuhteet, joissa jatkuva osaamisen kehittäminen ja uudelleenkouluttautuminen on mahdollista ja suositeltavaa. Maailman talousfoorumin mukaan työnantajista 85 % aikoo panostaa jatkuvaan oppimiseen, ja lähes 60 % työntekijöistä tarvitsee koulutusta vuoteen 2030 mennessä.
  

• Kehittämällä organisaatiokulttuuria, jossa oppiminen onnistuu työn arjessa: mentorointi, valmennus, esihenkilötyö, yhteistyö ja palautekulttuuri kehittävät empatiaa, harkintaa ja vuorovaikutustaitoja.
  

• Kannustamalla ihmisen ja teknologian yhteistyöhön: tekoälyä kannattaa käyttää rutiinien tukena, jotta ihmisille jää enemmän tilaa ajattelulle, merkityksenannolle ja harkinnalle.
  

Työn tulevaisuudessa korostuvat esiteolliset taidot, harkinta, empatia, kognitiivinen joustavuus ja merkityksenantokyky, koska ne täydentävät teknologiaa eivätkä kilpaile sen kanssa. Sekä yksilöiden että organisaatioiden kannattaa kehittää näitä taitoja arjen työssä, ei irrallisissa koulutuksissa.

Haluatko ymmärtää, mihin työelämä on oikeasti menossa ja mitä se tarkoittaa sinulle tai työpaikallesi? ManpowerGroup tutkii työn tulevaisuutta ja kokoaa ajankohtaiset näkemykset, datan ja kehityssuunnat helposti hyödynnettäväksi.

Tutustu vuoden 2026 työmarkkinatrendiraporttiimme ja nosta oma ja/tai organisaatiosi ajattelu seuraavalle tasolle.