Suomen työnantajien rekrytointiaikeet pysyvät varovaisen myönteisinä loka-joulukuussa 2026. ManpowerGroupin työmarkkinabarometrin kausitasoitettu työllistämisindikaattori on +11, mikä vastaa edellisen neljänneksen tasoa, mutta on 3 pistettä heikompi kuin vuosi sitten. Suomi sijoittuu kansainvälisessä vertailussa neljänneksi viimeiseksi jääden 18 pistettä globaalista keskiarvosta ja 9 pistettä Euroopan keskiarvosta.
Suomessa 32 prosenttia työnantajista arvioi lisäävänsä henkilöstömääräänsä loka-joulukuussa, 20 prosenttia odottaa vähentävänsä henkilöstöä ja 48 prosenttia ei ennakoi muutoksia. Työllisyysnäkymien kokonaiskuva on siten edelleen positiivinen, mutta kasvuodotukset ovat maltillisia.
“Suomen työmarkkina ei ole pysähtynyt, mutta työnantajat liikkuvat yhä varovasti. Rekrytointeja tehdään, mutta ne kohdistuvat entistä tarkemmin kriittisiin osaamistarpeisiin. Kun Suomen työllistämisindikaattori jää neljänneksi alimmaksi globaalissa vertailussa, Suomen erottumista ei voi selittää vain kausivaihtelulla. Kyse on laajemmasta varovaisuudesta, jossa yritykset tasapainoilevat kasvun, kustannusten ja epävarman toimintaympäristön välillä”, sanoo liiketoimintajohtaja Anne Koivusaari ManpowerGroupilta.
Rahoitus ja vakuutus sekä rakentaminen vahvimmassa vedossa
Toimialoista vahvimmat rekrytointinäkymät ovat rahoitus- ja vakuutusalalla, jossa kausitasoitettu työllistämisindikaattori on +50. Seuraavaksi vahvimmat näkymät raportoidaan rakentamisessa ja kiinteistöalalla (+26), teknologia- ja IT-palveluissa (+25) sekä teollisuudessa (+23).
Myös sähkö-, kaasu- ja lämpöhuollossa, vesihuollossa ja kaivostoiminnassa näkymä on edelleen positiivinen (+20). Kaupan ja logistiikan indikaattori on +13, samoin ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, joka palautuu edellisneljänneksen nollatasolta.
Heikoimmat näkymät näkyvät julkisella sektorilla sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, joissa indikaattori on -7, sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, jossa indikaattori on -24. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan tuloksia tulee tulkita varoen pienien otoskokojen vuoksi.
Toimialakohtaiset näkymät, kausitasoitettu indikaattori (suluissa muutos edellisestä vuosineljänneksestä):
- Rahoitus- ja vakuutustoiminta: +50 (+6 %-yksikköä)
- Rakentaminen ja kiinteistöala: +26 (+4 %-yksikköä)
- Teknologia ja IT-palvelut: +25 (-4 %-yksikköä)
- Teollisuus: +23 (+2 %-yksikköä)
- Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, vesihuolto ja kaivostoiminta: +20 (0 %-yksikköä)
- Kauppa ja logistiikka: +13 (-3 %-yksikköä)
- Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta: +13 (+13 %-yksikköä)
- Informaatio ja viestintä: +7 (-5 %-yksikköä)
- Julkinen hallinto sekä terveys- ja sosiaalipalvelut: -7 (+4 %-yksikköä)
- Majoitus- ja ravitsemistoiminta: -24 (+5 %-yksikköä)
Pohjois-Suomi säilyy vahvimpana, Itä-Suomessa suurin nousu
Alueellisesti rekrytointinäkymät ovat positiiviset kaikissa neljässä Suomen suuralueessa. Vahvin kausitasoitettu indikaattori on edelleen Pohjois-Suomessa (+15), vaikka alueen näkymä heikkenee edellisestä neljänneksestä. Itä-Suomessa kehitys on neljännesvuosivertailussa vahvinta, sillä indikaattori nousee 8 pistettä edellisestä neljänneksestä.
Alueellinen kehitys (suluissa muutos edellisestä vuosineljänneksestä):
- Pohjois-Suomi: +15 (-6 %-yksikköä)
- Länsi-Suomi: +14 (+1 %-yksikköä)
- Itä-Suomi: +12 (+8 %-yksikköä)
- Etelä-Suomi: +10 (+2 %-yksikköä)
Keskisuuret yritykset optimistisimpia, suurimmat työnantajat pidättyväisimpiä
Yrityskoon mukaan tarkasteltuna rekrytointinäkymät ovat vahvimmat 50-249 työntekijän organisaatioissa, joissa kausitasoitettu indikaattori on +21. Alle 10 työntekijän mikroyrityksissä indikaattori on +17 ja 10-49 työntekijän yrityksissä +15. Pienimmissä yrityksissä näkymä vahvistuu edellisestä neljänneksestä 7 pistettä molemmissa kokoluokissa.
Suurimpien organisaatioiden rekrytointinäkymät jäävät selvästi maltillisemmiksi. 1 000-4 999 työntekijän organisaatioissa indikaattori on 0 ja yli 5 000 työntekijän organisaatioissa +5. Kokonaisuutena viisi kuudesta kokoluokasta odottaa henkilöstömäärän kasvua, mutta suurimmissa työnantajissa rekrytointisuunnitelmat ovat selvästi pidättyväisempiä.
“Erot yrityskokojen välillä kertovat, että rekrytointihalukkuus ei jakaudu tasaisesti. Keskisuuret yritykset näyttävät suhtautuvan loppuvuoteen selvästi suuria organisaatioita myönteisemmin, kun taas suurimmissa työnantajissa korostuvat kustannuskuri ja tarkempi henkilöstösuunnittelu”, Koivusaari sanoo.
Ladattavat materiaalit:
- Lataa tästä kuvitettu yhteenveto Suomen työmarkkinabarometrin tuloksista (PDF)
- Katso tästä täydelliset tulokset Q4 2026 ManpowerGroup Employment Outlook Survey -tutkimuksesta, mukaan lukien alue- ja maatiedot
Työmarkkinabarometri
ManpowerGroupin työmarkkinabarometri, eli Employment Outlook Survey, on kansainvälisesti käytetty, tulevaisuuteen suuntautuva työllistämisstutkimus. Loka-joulukuuta 2026 koskevan tutkimuksen aineisto kerättiin maailmanlaajuisesti 39 878 työnantajalta 42 maasta ja alueelta. Tutkimuksen tiedot kerättiin 1.-31.7.2026. Suomen tulokset perustuvat 525 työnantajan vastauksiin.
Työllisyysnäkymiä kuvaava indikaattori lasketaan vähentämällä rekrytointien vähenemistä ennakoivien työnantajien osuus rekrytointien kasvua ennakoivien työnantajien osuudesta. Mediaan raportoidaan kausitasoitetut luvut.
Tulevaisuuteen suuntautuvat lausumat
Tämä tiedote sisältää tulevaisuuteen suuntautuvia lausumia, mukaan lukien arvioita työvoiman kysynnästä, taloudellisesta kehityksestä ja rekrytointinäkymistä. Todelliset tulokset voivat poiketa merkittävästi näistä arvioista useista riskeistä ja epävarmuustekijöistä johtuen.
