Ikäsyrjinnästä on viime aikoina puhuttu julkisesti enemmän kuin koskaan. Eikä syyttä. Ongelma koskettaa sekä yksilöitä että laajemmin koko yhteiskuntaa. Työntekijöitä kannustetaan toisaalta yhä pidempiin työuriin, mutta käytännön työelämä ei sitä tue. Ikäsyrjintä on työnhakuun liittyvä yleinen syrjinnän muoto, johon liittyy ennakkokäsityksiä ja stereotypioita. Aina kyse ei ole kuitenkaan ikäsyrjinnästä. Työllistymisen vaikeuden syinä voivat olla myös riittämättömät tai vanhentuneet työnhakutaidot tai vaikeus tunnistaa ja viestiä omaa osaamista. Uravalmennuksella taklataan näitä haasteita.
Mitä sanoo kokenut uravalmentajamme Minna-Rosa Kanniainen yli 50-vuotiaisiin työnhakijoihin kohdistuvasta ikäsyrjinnästä?
Minna-Rosa toteaa tämän ikäryhmän työnhakuun liittyvien onnistumisten monesti unohtuvan julkisissa keskusteluissa, mikä vahvistaa entisestään ennakkokäsityksiä omista työllistymismahdollisuuksista. Työpaikanvaihtohaaveet unohdetaan tai työnhakuun lähdetään jo valmiiksi lannistunein mielin. ”Uskon vahvasti siihen, että kokeneet konkarit päihittävät nuoremmat monessa kohtaa, kun osataan tunnistaa omat vahvuudet ja viestiä ne”, vakuuttaa Minna-Rosa.
Oman kokemuksensa ja omien valmennettaviensa onnistumisten kautta Minna-Rosa nostaa esiin tekijöitä, jotka yhdistävät omassa työnhaussaan ja omien uratavoitteiden saavuttamisessa onnistuneita henkilöitä.
Uratavoite määräytyy henkilön omista lähtökohdista: arvot, motivaatio, osaaminen, vahvuudet ja soveltuvuus. Henkilö tietää, mitä hän osaa ja haluaa. Henkilöllä on selkeä uratavoite. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan nämä pitää osata myös selkeästi kommunikoida. Minna-Rosa kertoo tämän olevan kokeneiden työnhakijoiden etu: heillä on työelämään perustuvaa perspektiiviä tarkastella omaa osaamispääomaansa, sen luomia mahdollisuuksia sekä kykyä sanallistaa kaikki tämä ostettavaan muotoon.
Mitä enemmän työkokemusta on, sitä enemmän on osaamista ja nimenomaan erityisosaamista. Osaamisen tunnistamisen, priorisoinnin, sanoittamisen ja kommunikoinnin eteen joutuu joskus tekemään paljonkin töitä, mutta tietoisuus omasta osaamisesta on lähtökohtaisesti kokeneemmilla hakijoilla parempi. ”Tämä on yli 50-vuotiaiden vahvuus”, painottaa Minna-Rosa.
Pitkä työkokemus on kerryttänyt suuren määrän hyviä kontakteja. Osa työnhakusuunnitelmaa onkin se, miten hyödyntää näitä verkostoja. ”LinkedIn on lähes alalla kuin alalla ehdoton, jos puhutaan asiantuntija- tai johtotason tehtävistä”, muistuttaa Minna-Rosa. Samalla hän myös nostaa esiin erilaiset tilaisuudet ja kiinnostavat tapahtumat sekä omien henkilökohtaisten kontaktien merkityksen osana verkostoitumissuunnitelmaa.
Proaktiivinen työnhakustrategia tarkoittaa sitä, että hakemusten jättäminen julkaistuihin työpaikkailmoituksiin on vain osa työnhakua. Niin sanottuja piilotyöpaikkoja arvioidaan olevan noin 60-70%:a työpaikoista, mikä siis vastaavasti tarkoittaa, että eri ilmoituskanavissa julkaistut avoimet työpaikat kattavat vain 30-40%:a työpaikoista.
Avoimesti julkaistavat työpaikkailmoitukset johtavat myös siihen, että samasta työpaikasta kilpailee monesti iso joukko tehtävään sopivia henkilöitä, minkä lisäksi tehtäväkuva on ennalta määritelty ja rajattu. Proaktiivisessa työnhaussa ei ahtauduta valmiiseen muottiin, vaan hakija määrittelee itse profiilinsa: mitä hän haluaa, mitkä ovat häntä kiinnostavat toimialat ja tehtävät jne. Tämän jälkeen hän kontaktoi mahdollisia työnantajia oma-aloitteisesti. ”Proaktiivisessa hakemuksessa on tärkeää muistaa selkeä kärki ja tavoite sekä siihen liittyvä osaaminen”, korostaa Minna-Rosa.
Aito usko omaan kokemukseen ja osaamiseen tarvitsee vielä kaverikseen ison annoksen sinnikkyyttä. Työnhaku vie parhaassakin tapauksessa aikaa useamman kuukauden, puoli vuotta on vielä lyhyt aika. ”Työnhaussa on tärkeää kestää epäonnistumisia”, sanoo Minna-Rosa. On hyvä varautua siihen, että työnhaussa saattaa kestää tovi ja takaiskuja voi tulla. Kannattaa hyödyntää kaikki tarjolla oleva tuki ja huolehtia omasta hyvinvoinnistaan myös työnhaun aikana.
Minna-Rosa listaa myös todellisia tekijöitä, jotka koetaan haasteelliseksi:
Työ- ja rekrytointimarkkinan tuntevan uravalmentajan tuki on työsuhteen päättymistilanteissa ensiarvoisen tärkeää. Tarjoa monipuolista uravalmennusta ja kannusta sen hyödyntämiseen. Työnhaku on muuttunut paljonkin viime vuosina, eikä henkilöllä itsellään aina ole realistista kuvaa omista työnhakutaidoistaan. Valmennus tukee omien tavoitteiden määrittelyssä ja oman osaamisen sanoittamisessa sekä tuo työnhakuun tarvittavaa suunnitelmallisuutta.
Haluatko jatkaa lukemista? Tutustu myös vastuullisen sopeuttamisen oppaaseemme.