Turvallinen työpaikka on enemmän kuin käsidesi työpisteellä

Kevään 2020 jälkeen turvallisuus työpaikalla tarkoittaa paljon enemmän kuin ennen. Nyt fyysinen etäisyys, suojavälineet, desinfiointiaineet, turvaetäisyydet, jäljitys, seuranta ja suojamaskit ovat normaalia arkisanastoamme. Näitä ennen ehkä vain sairaalaympäristöstä tuttuja asioita ja niiden toimeenpanoa pohditaan ihan tavallisilla työpaikoilla, kun ratkaisuja etsitään tapaamisiin, läsnäolovuoroihin tai fyysisten työtilojen uudelleen järjestämiseen.

Työpaikoille halutaan palata, mutta hallitusti

Työpaikoille on palattava, enemmin tai myöhemmin. On makuasia, puhutaanko ”paluusta arkeen” vai ”etenemisestä uuteen normaaliin” – tärkeää on tunnistaa, että monia asioita täytyy nyt miettiä uudesta näkökulmasta ja huolehtia siitä, että eteneminen on hallittua.  Meillä Suomessa puhutaan yli miljoonan ihmisen töihin paluusta – maailmalla 3,3 miljardia ihmistä käy työssä joka päivä. Siksi työnantajilla on globaalisti tärkeä tehtävä saada ihmiset tuntemaan olonsa tarpeeksi turvalliseksi, jotta paluu arkeen ja työhön voi onnistua.

Helmikuun 2020 tilanteeseen emme pääse takaisin, mikä tarkoittaa uusien käytäntöjen suunnittelua ja toteuttamista. Siinä faktat ja tiedot ovat tärkeässä roolissa.

Nyt kysytään malttia, kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta

ManpowerGroupilla olemme rinnastaneet työpaikoille paluuta liukusäätimen käyttöön, jossa ”täysvalaistukseen” voidaan siirtyä vaiheittain, mutta hyvin suunnitellen ja varautuen myös siihen, että säätöä saatetaan joutua tekemään kumpaankin suuntaan.

Fyysisille työpaikoille paluu vaatii hyvää suunnittelua, sopimista sekä ohjeiden noudattamisen valvontaa. Työvuorot täytyy suunnitella uudestaan, turvavälit on pidettävä, suojavarusteita on oltava tarjolla ja siivouksesta ja puhdistuksesta on huolehdittava normaalia tarkemmin.

Kokouksia ja kokoontumisia rajoitettaneen jatkossakin, pääosa tapaamisista voi pysyä virtuaalisina vielä hyvän tovin. Moni kriisissä syntynyt käytäntö voi jäädä pysyväksi tai tulla hyvänä lisänä aikaisempiin toimintamalleihin. Todennäköistä on myös, että ne, jotka voivat työskennellä kotoa, tekevät sitä myös jatkossa enemmän kuin ennen kriisiä.  

Tilanne on erikoinen, sillä samaan aikaan kun suurin osa meistä haluaisi innolla palata työpaikoille, tiimeihin, kollegoiden pariin ja tuttuihin yhteisöllisiin rutiineihin, täytyy hyväksyä, että helmikuun 2020 tilanteeseen ei enää ole paluuta. Nyt on toimittava uudessa todellisuudessa, järkevän varovaisesti: virus on yhä täällä, eikä rokotetta tai lääkettä ole keksitty. Ja jos seuraava aalto tulee, meidän on jälleen arvioitava tilanne uudestaan ja toimittava sen mukaan.

Asteittainen eteneminen on järkevää – ja vastuu on kaikilla

Asteittainen eteneminen tuntuu tällä hetkellä järkevältä ratkaisulta. Näin vähennetään riskejä ja toimitaan vastuullisesti. Turvallinen paluu tarkoittaa, että ihmiset tietävät työpaikkojen hoitavan vastuunsa ja miettivän sekä suunnittelevan yksityiskohdat tarkkaan.

Kaikki työntekijät eivät pysty myöskään palamaan samaan aikaan; jotkut kuuluvat riskiryhmiin, joillakin on riskiryhmäläisiä perheenjäseninä, toiset joutuvat kulkemaan julkisilla liikennevälineillä pitkiä matkoja. Kaikki riskitekijät ja työntekijöiden tilanteet pitäisi selvittää ja ottaa huomioon, jotta paluu työhön ei tuottaisi takaiskuja.

Onnistuneen paluun toteuttamisessa vaaditaan kaikilta osapuolilta joustavuutta, hyvää harkintaa ja oman vastuunsa ymmärtämistä ja kantamista. Suomi on selviytynyt kriisistä erinomaisesti myös juuri siksi, että ihmiset ovat suhtautuneet tilanteeseen vakavasti ja kantaneet oman vastuunsa noudattamalla annettuja ohjeita ja määräyksiä – ja huolehtineet toinen toisistaan.

Miten sitten toimia?

Monille kulunut kevät on ollut henkisesti raskasta, ja eristyneisyyden, stressin, pelon ja ahdistuksen tunteet ovat nyt osa COVID-19-perintöä. Pandemia on nostanut tärkeiksi arvoiksi terveyden, hyvinvoinnin, perheen, lähimmäiset ja yhteisön.

Työpaikoille palattaessa ihmisille on tärkeää sekä fyysinen että emotionaalinen hyvinvointi. Avoimuus ja rehellisyys ovat siinä ehdottoman tärkeitä rakennuselementtejä. On viisasta kysyä niin työntekijöiltä kuin asiakkailta, millaisia odotuksia heillä on uudessa tilanteessa ja yhdessä tekemisestä tästä eteenpäin. Kannattaa myös kertoa, miten palautetta on hyödynnetty paluusuunnitelmissa. Näin ihmiset tietävät, että heidät on otettu huomioon ja heistä välitetään.

Selkeä ja tietoon pohjautuva viestintä on yksi perusedellytyksistä. Hyvät ohjeet siitä, miten ja millaisessa järjestyksessä työpaikalle palataan sekä havainnolliset ohjeistukset työpaikalla antavat ihmisille mahdollisuuden keskittyä työntekoon ja toimivaan vuorovaikutukseen – ja niihin kaikkiin myönteisiin asioihin ja lisäarvoihin, joiden puutteesta olemme poikkeustilanteessa kärsineet.

Kriisillä on myös positiivisia vaikutuksia työelämään

Kaikki me haluamme selättää koronan ja sen kielteiset vaikutukset, mutta emme halua palata tarkalleen samaan tilanteeseen kuin ennen koronavirusta. Siksi meillä on nyt erinomainen tilaisuus visioida työelämää myös uudestaan ja hyödyntää muutoksen tuomat mahdollisuudet entistä paremmin. Harva enää kyseenalaistaisi lisääntyneen etätyön tai joustavuuden tarjoamia hyötyjä tietotyössä, jossa työn tuottavuus on paikallaoloa tärkeämpää.

Jatkuva, pakotettu etätyö on kuitenkin samalla nostanut fyysisen työpaikan, työkavereiden ja yhteisöllisyyden merkityksen uusiin ulottuvuuksiin. Tarvitsemme toisiamme läsnäolevina ihmisinä – milloin kuuntelijoina, sparraajina, innostajina, milloin juttukavereina kahvihuoneessa tai lounasseurana maanantain tiimipalaverin jatkoksi. Elävästä kohtaamisesta syntyvää innostusta, energiaa, luovaa hulluutta, tulevaisuudenuskoa tai iloa ei ihan heti korvata virtuaalipalavereilla.

Olemme oppineet myös arvostamaan eri ammattikuntia uudella tavalla, kun kaikilla ei ole kriisissä ollut samoja mahdollisuuksia suojautua koronan vaikutuksilta. Iso osa työvoimasta on jatkanut työskentelyään oman terveytensä vaarantaen tehdessään tärkeää työtä meille muille – tuotantolaitoksissa, sairaaloissa, ruokakaupoissa, liikenteessä, jakelukeskuksissa ja monissa muissa yhteiskunnan kannalta kriittisissä toiminnoissa.

Uudessa normaalissa tarvitaan keskinäistä luottamusta tasapainon löytämiseksi terveyden, tuottavuuden ja itsenäisyyden välille. Toimimalla fiksusti yhdessä pystymme varmasti vähentämään koronaan liittyvää ahdistusta ja lisäämään luottamusta sekä rakentamaan entistä monimuotoisempaa, joustavampaa sekä kaikkea työtä arvostavaa työelämää.

Lue lisää: 

Best practice health and safety protocols

A practical guide to safe restart

Elinkeinoelämän Keskusliiton opas: Turvallinen työ, asiointi ja liikkuminen

Henkilöstöpalveluyritysten liiton blogi: Kun työelämän muutosagentti onkin virus

Johtaminen poikkeusoloissa vaatii ekstraa

Ratkaisuja osaajapulaan - Mitä työntekijät haluavat