Tuoko korona henkilöstöjohtamiseen lisää inhimillisyyttä ja avoimuutta?

Onko niin, että etätyö ja virtuaalikokoukset ovatkin saaneet meidät hyväksymään virheet ja olemaan entistä avoimempia? Voiko koronakevään oppi ollakin se, että esimiestyössä ja johtamisessa inhimillisyys on kaikkein tärkeintä?

Kriisi voi nostaa pintaan yllättäviä asioita. Tämän huomasin, kun vedin pari viikkoa sitten webinaaria, jonka aiheena oli: Miten koronan synnyttämät virtuaalikäytännöt ovat muuttaneet työn tekemistä. Keskustelijoina oli henkilöstöjohtamisen, etätyön ja teknologiaosaamisen huippuammattilaisia: Johanna Saarinen Vaisalalta, Nadia Soro CGI:ltä ja Mikko Lampinen Fujitsulta.

 Asia, jonka kaikki halusivat viedä koronakeväästä mukanaan tulevaan, oli inhimillisyys.

”Toivon, että tämän kriisin jälkeen opimme olemaan aitoja ihmisiä myös työarjessa. Ymmärrämme, että avoimuuden kautta rakennetaan luottamusta”, Mikko Lampinen tiivisti.   

Tätä lopputulemaa hän perusteli sillä, että olemme oppineet virtuaalikokouksissa ja etäyhteyksien päässä hyväksymään sen, että kaikki ei aina onnistu. Olemme myös oppineet näyttämään kollegoille, asiakkaille ja yhteistyökumppaneille aitoa kotiminäämme. Kukapa meistä ei olisi istunut viime aikoina etäpalaverissa kotisohvalla, keittiön pöydän ääressä tai – kuten Mikko Lampinen itse – 5-vuotiaan poikansa huoneessa.

Inhimillisyys, oman tiimin jäsenten tunteminen, avoimuus ja luottamus olivat sanoja, joita webinaarikeskustelijat käyttivät selvästi kaikkein eniten. Nämä samat teemat nousivat esiin, keskustelimmepa henkilökohtaisista koronakevään havainnoista, luottamuksesta, yhteisöllisyydestä tai tulevaisuuden toiveista.

Eroon eristyksestä, mukaan ketterät toimintatavat

Täysin yksimielisiä kaikki panelistit olivat myös siitä, että eristys on se asia, josta halutaaan korona-ajan jälkeen ensimmäisenä eroon.

”Kaipaan ihmisiä. Ja vaikka tapaan heitä jatkuvasti virtuaalisesti, huomaan, että haluan jo vaihtaa virtuaaliset kahvihetket niihin ihan aitoihin moikkaamisiin toimiston kahvikoneen äärellä. Ne energisoivat aivan eri tavalla”, mietti Johanna Saarinen.

Nadia Soro nosti korona-ajasta mielenkiintoisen ja hyvän opin.

”Haluaisin mukaani tulevaan nyt oppimamme ketteryyden. Korona-aika on ollut yrityksille melkoinen koetinkivi ja koeponnistus. Mutta se on osoittanut, että pystymme toimimaan ketterästi. Jätetään ajatus rohkeudesta itämään omaan toimintaamme. Asiat onnistuvat, kun niitä rohkeasti kokeilee”, hän kannusti.

Johanna Saarinen korosti, että hyvä oppi henkilöstöjohtajille on ollut myös se, kuinka tärkeää on tuntea oma tiimi.

”Alaisten tunteminen on ehdoton avain toiminnalle. Kun vain muistaisi jatkossakin pitää huolta ja kuunnella tarkalla korvalla tiimin jäseniä.”

Esihenkilön pitää olla kiinnostunut ihmisistä

Johanna Saarisen mukaan yksi koronan mukanaan tuoma pidempiaikainen vaikutus voisikin olla se, että esimiestyötä aletaan pitää ammattina.

”Se on työtehtävä, ei vasemmalla kädellä hoidettava sivuasia. Korona on näyttänyt myös sen, että esimiehen on oltava kiinnostunut ihmisisitä. Vaikeana aikana hyvä johtajuus nousee esiin ja esimiestyö korostuu. Valmentamista ja osaamisen kehittämistä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.”

Kun panelistit miettivät koronan vaikutuksia laajemmin työelämään, Mikko Lampinen kuvasi työelämän kehittymistä aikajanalla.

”Jos 2000-luvun alussa siirryttiin omista huoneista avotilaan, 2010-luvulla työtä tehtiin monitilassa, ehkä 2020-luvulla työ muuttuu monipaikkatyöksi. On hyväksyttävää, että töitä tehdään aina siellä, mikä on työtehtävälle tarkoituksenmukainen ja paras. Ehkä tämä aika on ajanut meitä myös kohti ajatusta, että työaika on liukuva käsite. Emme enää mittaa työtä ajan, vaan tulosten perusteella”, hän pohti.

Kuuntele lisää keskustelijoiden näkemyksiä tulevaisuuden työelämästä ja heidän havaintojaan korona-ajan esimiestyöstä.

Lue lisää: 

Kolme tapaa auttaa työntekijöitä poikkeusolosuhteiden aikana ja jälkeen

Rakenna urajohtaminen osaksi kulttuuria – saat selkeitä tuloksia sitoutumisen ja sisäisen liikkuvuuden parantuessa!

Johtaminen poikkeusoloissa vaatii ekstraa

Webinaari: Henkilöstöjohtaminen ja -viestintä poikkeusoloissa – mitä korona on opettanut meille tähän asti?