Millaisia osaamistarpeita energiamurros synnyttää ja miten niihin vastataan?

Energiamurros lisää erityisesti sähköalan, kunnossapidon, automaation ja projektityön osaajien tarvetta. Kaikkia tekijöitä ei löydy työmarkkinoilta valmiina, joten yritysten on sekä rekrytoitava että kehitettävä nykyisen henkilöstönsä osaamista. Myös muilta toimialoilta siirtyviä osaajia ja joustavia henkilöstöratkaisuja tarvitaan, sillä kaikkea osaamista ei tarvita taloon pysyvästi. Ilman oikeaa osaamista energiahankkeet voivat viivästyä ja nykyisen infrastruktuurin ylläpito vaikeutua.

Samalla energian harkitusta käytöstä tulee osa yhä useamman työntekijän ammattitaitoa. Energiamurros ei siis muuta vain energiantuotantoa, vaan myös työmarkkinoita, tehtäviä ja osaamisvaatimuksia.

Miksi energiamurros lisää osaajien tarvetta?

Sähköverkkoihin ja uusiin tuotantomuotoihin investoidaan nyt monesta syystä. Energiantuotanto uudistuu samaan aikaan, kun yhteiskunta digitalisoituu ja datakeskuksia rakennetaan lisää.

ManpowerGroupin vuoden 2026 työelämän trendiraportissa tätä kehitystä kuvataan nimellä energian kulutusloikka. Nimi viittaa erityisesti tekoälyn ja datakeskusten kasvattamaan sähkönkulutukseen. Energiaa kuluu datakeskuksissa sekä laskentaan että jäähdytykseen.

Raportin mukaan energiantarpeen kasvu lisää kysyntää kestäville energiaratkaisuille, uusille sähköverkoille ja niiden ylläpidolle. Mikään suunnitelmista ei kuitenkaan toteudu ilman ihmisiä, jotka rakentavat, asentavat, huoltavat ja käyttävät järjestelmiä.

Mitä enemmän sähköä tarvitaan, sitä tärkeämmiksi nousevat energiatehokkuus, toimintavarmuus ja harkittu energiankäyttö. Samalla on ratkaistava käytännön kysymys: mistä löytyvät työn tekijät?

Energia-alan osaajapula voi hidastaa uudistuksia

ManpowerGroupin trendiraportin mukaan 76 prosenttia maailman energia- ja sähköalan työnantajista kertoo kärsivänsä osaajapulasta.

Luku kertoo, että energiamurroksen eteneminen ei riipu yksin teknologiasta, luvista tai investoinneista. Hankkeiden toteuttamiseen tarvitaan sähköalan ammattilaisia, kunnossapidon osaajia, automaatioasiantuntijoita, projektihenkilöstöä sekä rakentamisen ja teknisen työn tekijöitä.

Osaajapulan vaikutukset ulottuvat energia-alalta teollisuuteen, rakentamiseen ja logistiikkaan. Energiaverkkojen toimintavarmuudesta riippuvat myös tietojärjestelmät ja monet arjen palvelut.

Jos osaamista ei ole saatavilla oikeaan aikaan, hanke viivästyy tai olemassa olevan infrastruktuurin ylläpito vaikeutuu. Siksi osaajien saatavuus kuuluu myös yritysten jatkuvuussuunnitteluun.

Oikean osaajan löytäminen ei aina tarkoita uuden työntekijän palkkaamista

Energiaan liittyvät henkilöstötarpeet vaihtelevat. Uusi hanke voi vaatia nopeasti suuremman joukon ammattilaisia, kun taas kunnossapidossa tarve voi syntyä yllättäen. Kaikki osaaminen ei myöskään ole tarpeen pysyvästi.

Yrityksen kannattaa katsoa henkilöstötarvetta yhtä rekrytointia laajempana kokonaisuutena. Voidaanko nykyistä henkilöstöä kouluttaa uusiin tehtäviin? Löytyykö osaamista toiselta toimialalta? Tarvitaanko määräaikaista projektihenkilöstöä, vuokratyövoimaa tai kokenut asiantuntija rajattuun tehtävään?

Henkilöstövuokraus auttaa paikkaamaan osaamisvajetta silloin, kun tekijöiden puute uhkaa viivästyttää tarpeellista työtä. Parhaimmillaan joustava henkilöstöratkaisu tukee kriittisten toimintojen jatkuvuutta ja antaa työntekijälle väylän uudelle toimialalle.

Vastuu ei silti pääty siihen, että avoimeen tehtävään löytyy ihminen. Energia- ja sähköalan töissä perehdytys, pätevyydet, työturvallisuus ja työolojen tuntemus painavat paljon. Nopeus ei saa ohittaa sopivuutta tai turvallisuutta.

Energian säästäminen tulee osaksi ammattitaitoa

Energiamurros ei lisää vain osaajien määrällistä tarvetta, vaan muuttaa myös nykyisten työtehtävien osaamisvaatimuksia. Trendiraportissa arvioidaan, että energiansäästöstä voi tulla 2030-luvulla keskeinen työelämätaito. Työntekijöiltä odotetaan kykyä käyttää energiaa harkiten osana omaa työtään.

Tämä ei koske ainoastaan energia-alan ammattilaisia. Energiankäyttöön liittyviä valintoja tehdään jo hyvin erilaisissa tehtävissä teollisuudesta hankintoihin ja tietotekniikkaan. Myös tekoälyratkaisujen käyttöönotossa on syytä laskea teknisten kustannusten lisäksi sähkön, infrastruktuurin ja tarvittavan henkilöstön vaikutukset.

Energiaosaaminen tarkoittaa tulevaisuudessa nykyistä useammassa työssä oman toiminnan vaikutusten ymmärtämistä. Työnantajalle se merkitsee koulutustarpeiden ennakointia. Kaikkia tarvittavia osaajia ei voida löytää valmiina työmarkkinoilta, joten osa heistä on koulutettava tehtäviinsä.

Energiamurroksesta päästään eteenpäin työn avulla

Energian kulutusloikka tuo näkyviin ristiriidan. Digitaaliset palvelut ja uudet teknologiat kuluttavat enemmän energiaa samaan aikaan, kun kulutusta ja päästöjä pitäisi vähentää.

Helppoa ratkaisua ei ole. Teknologiaa on kehitettävä ja energiantuotantoa muutettava puhtaammaksi, mutta sekään ei yksin riitä. Myös energiaa on käytettävä harkiten. Ja ennen kaikkea tarvitaan työntekijöitä, jotka vievät muutoksen suunnitelmista käytäntöön.

Työmarkkinoiden kannalta olennaista on ennakoida, millaista osaamista energia-alalla ja sitä palvelevilla toimialoilla tarvitaan. Kaikkea puuttuvaa osaamista ei tarvitse etsiä organisaation ulkopuolelta, vaan osa löytyy nykyistä henkilöstöä kehittämällä. Samalla on tunnistettava ne kriittiset tehtävät, joihin tekijöitä tarvitaan muualta.

Tämä kirjoitus on osa blogisarjaa, jossa avaamme ManpowerGroupin vuoden 2026 työn tulevaisuuden trendit yksi kerrallaan. Trendiraportin 16 kehityssuuntaa kuvaavat, miten teknologia, osaamistarpeet, työelämän normit ja väestörakenteen muutos vaikuttavat työnantajiin ja työntekijöihin lähivuosina.

Tutustu koko trendiraporttiin: