Joko IT-tuessa alettaisiin hyödyntämään dataa?

Käsi pystyyn, jos olet kuullut hienoja tarinoita tulevaisuuden Service Deskistä, kuinka tukea tuotetaan proaktiivisesti automaatiota ja muita digitalisaation tuomia superjärjestelmiä hyödyntäen.

Oletko saanut tällaista palvelua, käsi pystyyn!

Jos kätesi on edelleen pystyssä, on sinua syytä onnitella. Sinulla on hyvä ja nykyaikainen IT-kumppani. Suosittelen tosin laskemaan käden alas varsinkin, jos olet avokonttorissa. Kollegat saattavat ihmetellä.

Valitettavasti uskon, että kovin moni ei edes mielessään vastannut kyllä jälkimmäiseen väittämään. Ensimmäiseen todennäköisesti ainakin niiden osalta, jotka elävät samassa IT-kuplassa minun kanssani.

Viimeiset vuodet on puhuttu siitä, kuinka IT-tuki tulee uudistumaan. Automaatio tuo valon, ja ongelmat haihtuvat kuin ilmavirtaus Saharaan. IT-tuki on kuitenkin edelleen suurimmaksi osaksi samaa siitä lähtien, kun tietokoneet syrjäyttivät kirjoituskoneet toimistoilla. Jos käyttäjällä on ongelma, hän soittaa IT-tukeen. Tukea voi nykyaikana lähestyä myös chatin kautta tai itsepalveluportaalillakin, mutta siinäpä ne huikeat innovaatiot sitten ovatkin. Myönnän, että poikkeuksiakin on mutta jonkin verran voi yleistää ja yleistänkin.

IT-tuesta tulee tuskin koskaan se seksikkäin funktio, mutta sen ei myöskään tarvitse olla pakollinen paha, johon ollaan yhteydessä vain silloin, kun kaikki jumittaa, deadline puskee päälle ja hermot katkeaa kuin keski-ikäisen akillesjänne. (Nyt vajaan vuoden tauon jälkeen uskallan jo potkia palloa, joskin vasemman jalat kierteet hakevat vielä kohdettaan. Kuten ovat tehneet aina.)

Datan hyödyntäminen analysoinnissa

Iso osatekijä muutoksessa on saatavilla olevan datan hyödyntäminen analysoinnissa sekä automaatiossa. IT-ympäristöstä saadaan kerättyä helposti tarkkaa tietoa työasemien toimivuudesta hyödyntäen erilaisia järjestelmiä. Tämä onkin monessa yrityksessä jo arkipäivää, mutta sitten tullaan suuren kysymyksen ääreen

— mitä tuolla kaikella tiedolla tehdään? Mitä konkreettisia toimenpiteitä seuraa siitä, kun nähdään tarkkaa statistiikkaa esimerkiksi tietyn softan jatkuvasta kaatuilusta. Pystytäänkö yrityksessä nimeämään henkilö, jonka vastuulla on datan seuranta ja toimenpiteiden suunnittelu. Tai kuka on IT-kumppanin edustaja ja kenen kanssa sovitaan toimenpiteet?

Analysoinnin tulisi olla kiinteä osa IT-tukea. Analysoinnista saadun hyödyn avulla pystytään parantamaan IT-ympäristöä ja vähentämään ongelmia, jotka haittaavat päivittäistä työntekoa. Näin IT-toimittajan näkökulmasta äkkiseltään katsottuna tässä sahataan omaa oksaa, koska asiakas lähtökohtaisesti maksaa tehdystä työstä. Tavoitteena on, että tehdyn työn määrää saadaan laskettua. Mutta sitähän kehitys on — haetaan kohteita, joita voidaan tehostaa ja innovoidaan uutta, jota kautta saadaan menetetty liikevaihto takaisin. Ja saadaan asiakas tietysti tyytyväiseksi.

IT-ympäristöstään ei myöskään kannata olla mustasukkainen. Jos sinulla on jo dataa käsissäsi, ja tiedät, mistä ympäristösi koostuu, sinulta jää silti todennäköisesti paljonkin huomaamatta. Tilanne on verrattavissa hammaslääkärikäyntiin: Sinä olet tekemisissä hampaittesi kanssa päivittäin ja näet ne peilin kautta jatkuvasti. Ainakin jos on hymyilyttänyt paljon. Silti hammaslääkäri osaa nähdä heti sellaisia asioita, joita et itse ole nähnyt. Hammaslääkärin porautuessa syvemmälle voi olla hetken epämiellyttävää, mutta jälkeenpäin on mukavampi olla, kun kalusto on kunnossa. 

Mitä datan analysointi edellyttää?

Sama pätee IT-ympäristöön. Datan analysointiin ei riitä aina se, että on yleisesti osaava IT-ammattilainen. Analysointi vaatii paneutumista ja kykyä yhdistellä ja vertailla tietoa, ja sitä kautta nähdä tarpeellisia asioita. Ulkopuolinen pystyy lisäksi näkemään tuorein silmin tarvittavaa kokonaisuutta. 

Analysoinnin avulla on mahdollista saavuttaa taloudellisesti nopeita voittoja, varmistaa tietoturvan ajantasaisuus, sekä paljon muuta kuten alentaa yrityksen hiilijalanjälkeä! Saavutettava hyöty on erittäin monipuolinen ja sen tarkempi kuvaaminen tekisi tästä blogijulkaisusta turhan pitkän. Jos haluat nähdä jotain konkreettista analysoinnin hyödyistä, voit ladata meidän esimerkkiraportin kertaluontoisesta IT-ympäristön kartoituksesta.

Ympäristön yleisen kehityksen lisäksi pystytään analysoinnin avulla luomaan automaatiota ja tarjoamaan aidosti proaktiivista IT-tukea. Tavoitteena on, että loppukäyttäjän tarve kontaktoida IT-tukea vähenee. Tämä lisää työtyytyväisyyttä, vähentää IT:stä johtuvaa tehotonta työaikaa sekä turhaa hampaiden kiristelyä. Jatkamme aiheesta seuraavassa blogikirjoituksessa. Stay tuned.

Onko IT-ympäristön tilan analysointi ajankohtainen?

Mikäli haluat oman yrityksesi osalta analyysin IT-ympäristön tilasta, teemme kartoituksen kampanjahintaan 2950 € (ei sis. ALV), kun tilaat työn marraskuun loppuun mennessä. Tarjous koskee alle 4000 työaseman ympäristöjä. Jos teillä on laajempi ympäristö, pyydäthän meiltä tarjouksen.

Kehotan vetäisemään ostohousut jalkaan, ja ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen alla olevien yhteystietojen kautta. Katsotaan yhdessä, mitä kehityskohteita teidän IT-ympäristöstänne löytyy.

Tervetuloa lukemaan Experiksen uuden blogisarjan kolmatta osaa! Experiksen Team Lead Sanni Nelimarkan sekä Delivery Lead Tomi Peltosen kirjoittamassa blogisarjassa tutustumme aidosti moderneilla työkaluilla toteutettuun paikkariippumattomaan IT-tukeen. Emme maalaile liian suurella pensselillä, haaveile kaukaisen tulevaisuuden dystopioista, vaan kerromme kuinka pystymme tukemaan loppukäyttäjiä IT-asioissa moderneilla työkaluilla jo tänään. 

Proservia on nyt Experis! Loppukäyttäjätukea tuottava Proservia on toukokuusta 2021 alkaen osa Experis Digital Workspace- kokonaisuutta.